Tässä artikkelissa Bab el Mandeb:n aihetta käsitellään eri näkökulmista, jotta siitä saataisiin kattava ja täydellinen näkemys. Tämän mukaisesti analysoidaan Bab el Mandeb:een liittyviä eri näkökohtia, syvennetään sen alkuperää, kehitystä ja tämänhetkisiä vaikutuksia. Lisäksi yritämme tarjota lukijalle syvemmän käsityksen Bab el Mandeb:stä ja tutkia sen mahdollisia vaikutuksia eri alueilla. Tällä tavoin tavoitteena on herättää keskustelua Bab el Mandeb:n ympäriltä ja rohkaista kriittistä pohdintaa sen tärkeydestä ja merkityksestä nyky-yhteiskunnassa.
Bab el Mandeb (arab. Bāb al-Mandab, tig. ባብ ኣል ማንዳብ),[1] on salmi, joka erottaa toisistaan Afrikan ja Aasian ja yhdistää Punaisenmeren ja Adeninlahden.
Bab el Mandeb johtaa Punaiseltamereltä Adeninlahdelle Intian valtamerellä. Salmen leveys on yhteensä 32 kilometriä. Sen keskellä sijaitsee Perimin saari, joka jakaa salmen kahteen osaan. Saaren länsipuolella salmen leveys on 26 kilometriä ja itäpuolella 3 kilometriä.[2] Suuremmat alukset kulkevat yleensä leveämmän salmen kautta. Kesäkuun ja syyskuun välisen monsuunikauden aikana salmen kautta virtaa vettä Intian valtamerelle ja vastaavasti Punaisellemerelle marraskuun ja huhtikuun välisenä aikana. Liike johtaa voimakkaisiin virtauksiin.[3]
Nykyihmisen (Homo sapiens) on esitetty levittäytyneen Afrikasta paitsi pohjoisesta Siinain niemimaan kautta, mutta myös etelästä Bab el Mandebin paikalla aikanaan sijainneen maasillan kautta. Tutkijat eivät ole yksimielisiä muuttoliikkeen ajankohdasta, mutta yleensä sen on esitetty tapahtuneen alle 80 000 vuotta sitten.[4]
Nimi Bab el Mandeb esiintyy sabalaisissa teksteissä 500-luvulta muodossa sślt mdbn eli silsilat al-Mandab Dhu Nuwasin ja etiopialaisten sodista kertovissa yhteyksissä. Arabien perimätiedossa Aasia ja Afrikka olivat maayhteyksissä toisiinsa, kunnes Dhu al-Qarnayn erotti ne toisistaan Bab el Mandebissa. Perinteessä esiintyy myös ilmeisen mielikuvituksellinen tarina salmen poikki viritetystä ketjusta. Maatieteilijä Yaqut mainitsi tarinan etiopialaisten hyökkäyksestä salmen yli selittäessään sen nimen liittyvän kuolleiden suremiseen. Aikanaan alue tunnettiin meripihkan keräilystä.[3]
Bab el Mandebista tuli strategisesti hyvin merkittävä Suezin kanavan avaamisen myötä. Huomattavan tärkeää on salmen kautta Välimereltä Aasiaan kulkeva kauppaliikenne.[2] Vuonna 2018 salmen läpi kulki esimerkiksi arviolta 6,2 miljoonaa barrelia raakaöljyä tai jalostettuja öljytuotteita. Määrä vastasi noin 9 % koko maailman vastaavasta meriliikenteestä.[5]