Baccalaureus
Nykymaailmassa Baccalaureus on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle väestöryhmälle. Sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille tieteestä ja teknologiasta politiikkaan ja kulttuuriin. Tässä artikkelissa tarkastellaan Baccalaureus:n eri puolia analysoimalla sen historiallista merkitystä, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme tarjoamaan täydellisen ja yksityiskohtaisen näkemyksen Baccalaureus:stä, jonka avulla lukija ymmärtää sen merkityksen ja seuraukset nykymaailmassa.
Baccalaureus (latinaa, ransk. baccalauréat, rom. bacalaureat) on useissa ranskan- ja romaniankielisissä maissa järjestettävä ylioppilastutkinto, joka on käytössä ainakin Algeriassa, Kamerunissa, Marokossa, Moldovassa, Ranskassa, Romaniassa, Senegalissa ja Tunisiassa. Espanjassa vastaava tutkinto tunnetaan nimellä bachillerato.
Tutkintoa ei tule sekoittaa Belgiassa ja Kanadassa käytettyyn nimitykseen baccalauréat, jolla tarkoitetaan alempaa korkeakoulututkintoa. Venäjällä käytössä oleva vastaava nimitys on бакалавр (bakalavr; vrt. esim. kandidaatin tutkielma = бакалаврская работа, bakalavrskaja rabota).
Historia
Termi baccalaureus on peräisin eteläisestä Ranskasta, jossa se tarkoitti maanomistajaa ja myöhemmin myös ritareita ja aatelisia. 1200-luvulta baccalaureus oli eräs alemmista yliopistotutkinnoista. Ensimmäiset tutkintosäädökset muodostettiin vuonna 1252 Pariisissa. Ansaitakseen nimityksen "Baccalaureus" oli suoritettava 4–5 vuoden opinnot filosofian alalla. Myöhemmin tutkinto otettiin käyttöön muidenkin alojen tiedekunnissa. Tältä ajalta on peräisin tutkinnon merkitys korkea-asteen tutkintona joissakin maissa. Ajan saatossa baccalaureus muuttui yliopiston pääsykokeeksi ja siirtyi edelleen lukion lopussa suoritettavaksi ylioppilastutkinnoksi.