Nykyään Bafing on kiinnostava ja keskustelunaihe eri alueilla. Sen merkitys on ylittänyt rajat ja synnyttänyt kaikenlaisia mielipiteitä ja kantoja. Sekä akateemisella alalla että julkisella alueella Bafing on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Tämä ilmiö on herättänyt kasvavaa kiinnostusta ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset sekä etsiä ratkaisuja ja vaihtoehtoja sen ratkaisemiseksi tehokkaasti. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Bafing:een, analysoidaksemme sen vaikutusta ja tarjotaksemme kattavamman kuvan tästä aiheesta.
Bafing | |
---|---|
![]() Bafingin jokinäkymää. |
|
Alkulähde | Fouta Djallon |
Laskupaikka | Senegaljoki |
Maat | Guinea, Mali |
Pituus | 760 km |
Virtaama | 430 m³/s |
![]() Senegaljoen valuma-alue. Bafing kartan alaosassa. |
Bafing on joki Guineassa ja Malissa. Se saa alkunsa Fouta Djallonin ylängöltä Guineassa ja virtaa pääasiassa koilliseen ja pohjoiseen. Malissa Bafoulabén eteläpuolella Bafing yhtyy Bakoyen kanssa Senegaljoeksi.[1]
Joen pituus on 760 kilometriä. Sen keskimääräinen virtaus 430 kuutiometriä sekunnissa on yli puolet Senegaljoen vesimäärästä. Joessa on paljon koskia ja putouksia.[2] Manantalissa on säännöstelypato ja vesivoimalaitos[3].
Bafing tarkoittaa mandingon kielellä ’mustaa jokea’. Bakoye on puolestaan ’valkoinen’ ja sen sivujoki Baoulé ’punainen’ joki.[4]