Tässä artikkelissa käsittelemme Baglung-aihetta täydellisesti ja yksityiskohtaisesti tavoitteenamme tarjota lukijalle syvällinen ja päivitetty näkemys tästä aiheesta. Sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen sen pääominaisuuksien, sovellusten ja mahdollisten vaikutusten kautta eri alueilla. Baglung on nykyään erittäin tärkeä aihe, joka herättää kiinnostusta asiantuntijoiden ja asiantuntijoiden lisäksi myös suuressa tiedonhaluisessa yleisössä. Siksi seuraavilla riveillä syvennymme sen eri puoliin tarjotaksemme rikastuttavan ja kontekstualisoidun näkökulman Baglung:een.
Baglung (बागलुंग, Bāgluṅ) |
|
---|---|
![]() Baglungin kaupunkia. Taustalla Dhaulagiri, maailman 7. korkein vuori (8 167 m). |
|
![]() ![]() Baglung |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Nepal |
Kehitysalue | Läntinen |
Vyöhyke | Dhawalagiri |
Piirikunta | Baglung |
Väkiluku (2011) ([1]) | 29 360 |
Aikavyöhyke | UTC+5:45 |
Baglung (nepaliksi बागलुंग, Bāgluṅ) on Nepalin Läntisen kehitysalueen 542 296 asukkaan Dhawalagirin vyöhykkeen keskuskaupunki.[2][3] Baglung sijaitsee linnuntietä noin 37 kilometriä Pokharasta länteen. Pääkaupunki Kathmandu on maanteitse 275 kilometriä itään.[4] Kaupunki sijaitsee Gangesin sivujoki Kali Gandakin yläjuoksun äärellä. Joki virtaa kanjonissa aivan kaupungin itäpuolella.
Vuonna 2011 kaupungissa oli 7 848 perhekuntaa, joihin kuului yhteensä 29 360 asukasta. Baglung toimii myös 268 613 asukkaan Baglungin piirikunnan hallintokeskuksena.[1]
Väestö on etniseltä koostumukseltaan monipuolista. Enemmistö väestöstä harjoittaa hindulaisuutta; muita kaupungissa harjoitettuja uskontoja ovat buddhalaisuus ja islam.[4] Seudulla on runsaasti lääkekasveja. Siellä viljellään riisiä, maissia, hirssiä, vehnää ja perunaa. Paikkakunnalla on useita liuskekivikaivoksia; kiveä käytetään muun muassa kattomateriaalina. Aiemmin siellä toimi myös kuparikaivoksia. [4]
Vuoden 2010 (paikallinen vuosiluku 2067) tilaston mukaan enemmistö (58 %) kotitalouksista käyttää puuta ruuanlaiton energialähteenä; kaasua käyttää 39 %. Sähkövalaistus on 93 prosentilla kotitalouksista, valaistus pohjautuu biokaasuun seitsemällä prosentilla asukkaista. Vesijohtovesi on käytössä 91 prosentilla kaupungin asukkaista, kaivovesi kuudella prosentilla ja runsas kolme prosenttia hankkii vetensä muuten. [5]