Tämän päivän artikkelissa aiomme syventyä Balantet:een, aiheeseen, joka on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen viime vuosina. Ilmestymisestään lähtien Balantet on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion ja synnyttänyt keskusteluja ja kiistoja eri aloilla. Kun Balantet kehittyy edelleen, on erittäin tärkeää ymmärtää sen vaikutus yhteiskuntaamme ja kuinka voimme sopeutua sen tuomiin muutoksiin. Tässä artikkelissa tutkimme Balantet:n tärkeimpiä näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutukseen nykymaailmassa ja analysoimme aiheeseen liittyviä erilaisia näkökulmia.
Balantet (myös balantat) ovat atlanttista balanten kieltä puhuva kansa Guinea-Bissaussa, Kap Verdellä ja Senegalissa[1]. He ovat fulbejen jälkeen Guinea-Bissaun toiseksi suurin etninen ryhmä. Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan Guinea-Bissaussa asui 323 949 balantea, mikä on 22,5 % maan väestöstä.[2]
Balantejen sukukansoja ovat kunantet, mandjakot, pepelit, mankanjat, biafadat ja bissagot[1]. Kaabun mandinkojen levittäytyminen ajoi heidät sisämaasta rannikolle. Balantet vastustivat Portugalin siirtomaavaltaa 1900-luvun alkuun saakka ja osallistuivat aktiivisesti Guinea-Bissaun itsenäisyyssotaan. Heidän osuutensa maan väestöstä on vähentynyt varsinkin Senegalin Casamancen alueelle suuntautuvan siirtolaisuuden takia.[2]
Kansan pääelinkeino on maanviljely. Tärkeimmät viljelykasvit ovat riisi, maissi, maapähkinä, maniokki, bataatti, jamssi, hirssi ja fonio. Öljypalmun hedelmistä valmistetaan öljyä. Lisäksi pidetään karjaa ja sikoja sekä harjoitetaan kalastusta.[1] Perinteisen uskonnon rinnalla harjoitetaan kristinuskoa. Pieni osa on kääntynyt muslimeiksi.[2]