Nykyään Bandung on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Bandung on kiinnittänyt sekä asiantuntijoiden että suuren yleisön huomion yhteiskunnallisista vaikutuksistaan arkielämään. Tässä artikkelissa tutkimme Bandung:n eri puolia ja sen merkitystä nykymaailmassa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään, kuinka Bandung on kehittynyt ajan myötä ja mikä on sen ennuste tulevaisuudessa. Talousvaikutuksestaan populaarikulttuuriin läsnäoloon Bandung on onnistunut asettamaan itsensä keskustelun ja pohdinnan aiheeksi tänään.
Bandung Bandoeng[1] |
|
---|---|
![]() |
|
![]() vaakuna |
|
![]() ![]() Bandung |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Indonesia |
Saari | Jaava |
Provinssi | Länsi-Jaava |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 167.67 km² |
Korkeus | 730 m |
Väkiluku (2014) | 2 470 802[2] |
– Metropolialue | 8,5 milj. |
Aikavyöhyke | UTC+7 |
Bandung on Indonesiassa sijaitsevan Länsi-Jaavan provinssin pääkaupunki. Vuoden 2010 väestönlaskennassa kaupungin väkiluku oli noin 2,4 miljoonaa[1], mikä teke siitä maan väkiluvultaan kolmanneksi suurimman kaupungin.[3]
Bandung sijaitsee Jaavan saaren sisäosissa ylängöllä noin 730 metrin korkeudessa. Kaupunkia ympäröivät alueet ovat korkeimmillaan lähes 2 150 metrissä. Korkeuden takia siellä on suhteellisen lauhkea ja miellyttävä ilmasto.[1]
1400–1500-luvuilla nykyinen Bandungin alue oli osa Pajajaranin kuningaskuntaa.lähde? Hollantilaiset siirtomaaisännät asettuivat sinne 1810.[1] 1900-luvun alussa sinne rakennettiin eurooppalaistyylisiä kahviloita ja hotelleja.[4]
Turismi on taloudellisesti merkittävää Bandungissa. Kaupungissa on tekstiiliteollisuutta, kuten farkkujen valmistusta.[4] Myös kumi ja laitteet ovat tärkeitä tuotteita. Kaupungissa toimii useita televisio- ja radioasemia.[1]
Bandung on sundalaisen kulttuurielämän keskus.[1] Sieltä ovat kotoisin myös monet Indonesian tunnetuimmista indie rock -yhtyeistä.[4] Kaupungissa sijaitsee useita yliopistoja.[1]
Huhtikuussa 1955 Bandungissa järjestettiin suuri Afrikan ja Aasian maiden konferenssi.[1]