Banská Štiavnica

Nykymaailmassa Banská Štiavnica:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Olipa kyseessä uusi teknologinen edistysaskel, tieteellinen löytö tai historiallinen tapahtuma, Banská Štiavnica on kiinnittänyt monien huomion ja synnyttänyt kiivasta keskustelua eri aloilla. Alan asiantuntijoista tavallisiin aiheesta kiinnostuneisiin ihmisiin Banská Štiavnica-keskustelu on tullut viime aikoina yhä tärkeämmäksi. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Banská Štiavnica:n eri puolia ja sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan.

Banská Štiavnica
Kolminaisuuden aukio
Kolminaisuuden aukio
vaakuna
vaakuna

Banská Štiavnica

Koordinaatit: 48°27′29″N, 18°53′47″E

Valtio Slovakia
Alue (kraj) Banská Bystrican alue
Piiri Banská Štiavnica
Ensimmäinen maininta 1156
Hallinto
 – Pormestari Pavol Balžanka
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 46.378 km²
Korkeus 600 m
Väkiluku (2006) 10 662
 – Väestötiheys 230 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 969 01
Suuntanumero(t) +421-45









Banská Štiavnica (unk. Selmecbánya, saks. Schemnitz) on kaupunki Slovakian keskiosissa. Vuoden 2006 lopussa siellä oli 10 662 asukasta.[1] Kaupunki on hyvin säilynyt keskiaikainen kaupunki ja Unescon maailmanperintökohde. Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan asukkaista 93,9 % oli slovakkeja ja 2,0 % romaneja. Tšekkien osuus oli 0,6 % ja unkarilaisten 0,4 %. Uskonnoltaan 65,0 % ihmisistä ilmoitti olevansa katolisia ja 7,6 % protestantteja; 18,9 % ei ilmoittanut mitään uskontoa.[2]

Banská Štiavnica sijaitsee muinaisten tulivuorien muodostamassa kalderassa.
Näkymää Banská Štiavnicasta.

Banská Štiavnica sijaitsee luonnollisten muurien ympäröimänä muinaisen tulivuoren romahtaneessa kalderassa. Sen historia liittyy läheisen rikkaan hopeamalmiesiintymän hyödyntämiseen. Alueella on ollut asutusta jo neoliittisilta ajoilta asti. Keltit perustivat ensimmäisen kaivoskylän 300-luvulla eaa. Keskiajalla kaupunki oli Unkarin merkittävin kullan ja hopean tuottaja. Turkkilaiset yrittivät valloittaa sen useita kertoja, ja siksi kaupunkia linnoitettiin voimakkaasti 1500-luvulla.

Kaivosteollisuus kehittyi alueella innovatiivisesti. Ruutia käytettiin siellä vuonna 1627 ensimmäistä kertaa Euroopassa malmin louhintaan. Vuonna 1782 kaupunki oli Unkarin kolmanneksi suurin. Varsinaisessa kaupungissa oli 23 000 asukasta, ja ympäristö mukaan lukien asukkaita oli yhteensä 40 000.lähde? Kaivostoiminnan ehtyminen kuihdutti kaupunkia seuraavien vuosisatojen aikana.

Lähteet

  1. ↑ Slovakian tilastokeskus. Luettu 2.11.2007.
  2. ↑ Slovakian tilastokeskus. Luettu 2.11.2007.

Aiheesta muualla