Tässä artikkelissa Barbat:n aihetta käsitellään eri lähestymistavoista ja näkökulmista. Kautta historian Barbat on ollut eri tieteenalojen asiantuntijoiden tutkimuksen ja analyysin kohteena, mikä on auttanut meitä ymmärtämään sen tärkeyttä ja vaikutusta yhteiskuntaan. Alkuperäistään nykypäivään Barbat:llä on ollut keskeinen rooli inhimillisen kehityksen kannalta, ja se on synnyttänyt keskusteluja, pohdiskeluja ja edistystä eri tiedon aloilla. Tämän artikkelin avulla pyrimme syventymään Barbat:n merkitykseen jokapäiväisessä elämässä, analysoimalla sen vaikutusta eri alueilla ja roolia yksilöllisen ja kollektiivisen identiteetin rakentamisessa.
Barbat (myös baribat) ovat gurilaista kieltä puhuva kansa Beninin pohjoisosassa ja Togon koilliosassa. Vuonna 1983 heitä arvioitiin olleen yli 360 000 henkeä. Tärkeimmät elinkeinot ovat kuokkaviljely ja karjanhoito. Suurin osa harjoittaa perinteisiä uskontoja, osa on muslimeja.[1]
1400–1800-luvuilla barbat muodostivat Bariban valtakunnan, joka käsitti nykyisen Beninin koillisosan ja siihen rajoittuvat Nigerian alueet.[2]
Bariban kieltä kutsutaan myös nimillä baatonum, bargu ja bogung.[3]