Nykymaailmassa Basileides (stoalainen):stä on tullut yhä enemmän monenlaisia ihmisiä kiinnostava aihe. Puhummepa sitten Basileides (stoalainen):stä henkilökohtaisella, ammatillisella, kulttuurisella tai sosiaalisella tasolla, sen merkitys on kiistaton. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Basileides (stoalainen):n vaikutusta ja merkitystä jokapäiväisessä elämässämme. Sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan tutkimme Basileides (stoalainen):n monia puolia ja sen kehittymistä ajan myötä. Yksityiskohtaisen analyysin ja syvällisten pohdiskelujen avulla toivomme tarjoavamme kattavan kuvan Basileides (stoalainen):stä ja sen roolista nykymaailmassa.
Basileides (m.kreik. Βασιλείδης; 100-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen stoalaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.
Basileideen elämästä ei tiedetä mitään. Diogenes Laertioksen teoksen Merkittävien filosofien elämät ja opit kirja VII on sisältänyt hänen elämäkertansa, mutta tuo osuus kirjasta on kadonnut; nimestä on säilynyt ainoastaan maininta sisällysluettelossa.[1] Basileideen sijoitus luettelossa viittaa siihen, että hän eli suunnilleen Antipatros Tarsoslaisen aikaan.
Basileides tunnetaan pääosin eräästä Sekstos Empeirikoksen tekemästä maininnasta. Sekstoksen mukaan ”Basileides ja hänen seuraajansa kielsivät aineettoman olemassaolon”.[2] Tämä maininta sijoittuu asiayhteyteen, jossa käsitellään stoalaista teoriaa kielestä. Stoalaisten mukaan jokainen mielekäs lausuma sisältää kolme asiaa: lausutut äänteet; asia, johon äänteillä viitataan tai jota niillä kuvataan; sekä aineeton entiteetti, lekton, joka kulkee kielen mukana.[3] Basileides kielsi siis lektoneiden olemassaolon.