Bežtan osa-alue:n maailmassa on aina ollut jatkuvaa ja jatkuvasti kehittyvää kiinnostusta. Puhummepa sitten historiallisesta henkilöstä, kulttuuriilmiöstä tai tieteellisestä aiheesta, Bežtan osa-alue on jättänyt jälkensä ihmiskuntaan tavalla tai toisella. Sen vaikutus on levinnyt ajan myötä ja vaikuttaa edelleen. Tässä artikkelissa tutkimme tarkasti Bežtan osa-alue:n tärkeyttä ja sitä, miten se on muokannut yhteiskuntaamme, sekä sen vaikutuksia tulevaisuuteen. Alusta alkaen Bežtan osa-alue on synnyttänyt lukemattomia keskusteluja, keskusteluja ja tutkimuksia, joissa on pyritty ymmärtämään sen laajuutta ja merkitystä ihmisten elämässä.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Bežtan osa-alue (ven. Бежтинский участок, Bežtinski utšastok) on muodollisesti Tsuntan piiriin kuuluva kunnallinen itsehallintoalue Dagestanissa Venäjällä. Käytännössä piirin oikeudet omaava alue muodostettiin vuonna 1991, kun Tsuntan piirikeskus siirrettiin Bežtan kylästä Kideroon. Asukkaita osa-alueella on 9800 henkeä (vuonna 2009).
Bežtan osa-alue sijaitsee Dagestanin lounaisosan vuoristoseudulla. Lännessä se rajoittuu Tsuntan ja idässä Untsukulin piireihin sekä etelässä Georgiaan. Osa-alue kuuluu Avarskoje Koisun ja muu osa Tsuntan piiristä Andijskoje Koisun jokilaaksoon. Niitä yhdistävä Genuhin sola on talvella usein suljettuna voimakkaan lumentulon takia.
Osa-alueeseen kuuluu viisi maalaiskuntaa: Bežta, Gunzib, Hašarhota, Katšalai ja Tljadal. Katšalain kunta sijaitsee Babajurtin piirin alueella. Hallinnollinen keskus on Bežtan kylä, josta on 274 kilometriä tasavallan pääkaupunkiin Mahatškalaan.
Asukkaista 84,6 % on bežtalaisia, 10,6 % gunzibejä ja 4,8 % tsezejä. Heidän puhumansa kielet kuuluvat dagestanilaisten kielten avaarilaisen ryhmän tseziläiseen alaryhmään. Sivistyskielinään asukkaat käyttävät avaaria ja venäjää.
Alueen pääelinkeino on karjanhoitoon keskittynyt maatalous. Teollisuutta seudulla ei ole. Suuri osa väestöstä saa toimeentulonsa eläkkeistä ja sosiaaliavustuksista. Tulevaisuudessa pyritään kehittämään erityisesti matkailuelinkeinoa.
Paikallislehtenä ilmestyy avaarinkielinen Tsijab gumru (”Uusi elämä”).
Agul | Ahty | Ahvah | Akuša | Babajurt | Bežtan osa-alue | Bolith | Buinaksk | Buinaksk | Dagestanskije Ogni | Dahadajev | Derbent | Derbent | Dokuzpara | Gergebil | Gumbet | Gunib | Hasavjurt | Hasavjurt | Hiv | Hunzah | Izberbaš | Južno-Suhokumsk | Kaitag | Kajakent | Karabudahkent | Kaspijsk | Kazbek | Kiziljurt | Kiziljurt | Kizljar | Kizljar | Kul | Kumtorkala | Kurah | Lak | Levaši | Magaramkent | Mahatškala | Nogai | Novolak | Rutul | Šamil | Sergokala | Suleiman Stalski | Tabasaran | Tarumovka | Tljarata | Tšaroda | Tsumada | Tsunta | Untsukul