Beemster

Nykyään Beemster on kasvava kiinnostuksen aihe nyky-yhteiskunnassa. Tekniikan ja globalisaation myötä Beemster on tullut yhä tärkeämmäksi elämässämme. Beemster on ollut keskustelun ja analyysin kohteena eri aloilla sen vaikutuksista talouteen ja sen kulttuurisiin vaikutuksiin. Tässä artikkelissa tutkimme Beemster:n monia puolia ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Sen historiasta tulevaisuuden ennusteisiin sukeltamme Beemster:n ja sen nykyisen roolin syvälliseen analyysiin.

Beemster
Maailmanperintökohde
Sijainti Alankomaat
52°33′N, 4°55′E
Kriteerit I, II, IV
Tunnusnumero 899
Valintahistoria
Valintavuosi 1999

Beemster

Beemster on kunta ja polderi Pohjois-Hollannissa. Pinta-alaa kunnalla on 72,08 neliökilometriä, josta vettä on 1,55 km². Kunnassa oli vuoden 2011 alussa 8 573 asukasta.[1]

Se oli Alankomaiden ensimmäinen polderi: alue, joka vallattiin järven alta viljelykäyttöön pumppaamalla vesi pois tuulimyllyjen pyörittämillä pumpuilla. Beemsterin polderi kuivattiin vuosien 1609 ja 1612 välillä. Sen maankäyttö on säilynyt noilta ajoilta: pellot, kanavat, tiet ja asutus on aseteltu renessanssin parhaiden suunnitteluperinteiden mukaan. Alue on Unescon maailmanperintökohde. Se valittiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1999.[2]

Kartta Beemsterin kunnasta. Rajat esittävät osoitteiden ja rakennusten perusrekisterin mukaisia asuinpaikkoja (Basisregistratie Adressen en Gebouwen (BAG) woonplatsen).

Lähteet

  1. ↑ Brinkhoff T: Beemster Citypopulation. Viitattu 18.5.2012.
  2. ↑ Droogmakerij de Beemster (Beemster Polder) UNESCO. Viitattu 18.7.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla