Nykymaailmassa Bellevue (ravintola) on aihe, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion kaikilta elämänaloilta. Yhteiskuntaan, jokapäiväiseen elämään ja kulttuuriin merkittävästi vaikuttanut Bellevue (ravintola) on noussut keskeiseksi keskustelunaiheeksi nykyään. Bellevue (ravintola) on synnyttänyt intohimoista keskustelua ja eriäviä mielipiteitä sen vaikutuksesta viestintätapaamme ja sen vaikutuksiin maailmanlaajuiseen talouteen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Bellevue (ravintola):n vaikutusta elämäämme ja tarkastelemme sen vaikutuksia henkilökohtaisella, sosiaalisella ja maailmanlaajuisella tasolla.
Ravintola Bellevue oli Helsingissä Katajanokalla Rahapajankatu 3:ssa vuosina 1922–2023 sijainnut venäläinen ravintola. Ravintola oli perustettu Neuvostoliiton aikana. Ennen sulkemistaan vajaaksi vuodeksi syksyllä 2019 se oli oman ilmoituksensa mukaan jopa maailman vanhin yhtäjaksoisesti Venäjän ulkopuolella toiminut venäläinen ravintola. Ravintola perustettiin kahvilana Helsingin Uudenmaankadulle toukokuussa 1917 ja avattiin vuonna 1922 uudelleen ruokaravintolana Katajanokalla. Perustaja oli virolainen Grigori Pavlow, joka vuodesta 1931 käytti nimeä Reko Paulo.[1][2][3]
Paulo johti ravintolaa 35 vuoden ajan,[1][3] minkä jälkeen sen omisti pankinjohtaja Martti Karikoski ja vuosina 1974–2019 Ragni Rissasen Rivoli-yhtiöt[4]. Bellevue suljettiin muiden Rivoli-ravintoloiden mukana lokakuussa 2019,[5] mutta avattiin uudestaan 22. syyskuuta 2020 kun uudeksi omistajaksi tuli Suomessa 30 vuotta asunut kiinalainen kiinteistösijoittaja Zhiming Peng.[6] Helmikuussa 2023 Peng sulki Bellevuen Ukrainan sodan heikennettyä kaiken venäläisen kulttuurin suosiota Suomessa. Hän aikoo avata tiloissa perinteisiä kiinalaisia ja aasialaisia ruokia tarjoavan ravintolan vielä keväällä 2023.[7] Vuonna 2024 venäläisravintola Bellevuen tiloissa avattiin intialainen ravintola Swad Indian Bistro & Bar.[8]