Benjamin Rubinstein

Tämän päivän artikkelissa perehdymme Benjamin Rubinstein:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen alkuperää, sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Muinaisista ajoista lähtien Benjamin Rubinstein on vanginnut kaikenikäisten ja -kulttuuristen ihmisten huomion, ja siitä on tullut jatkuvan keskustelun ja pohdinnan aihe. Kautta historian Benjamin Rubinstein on kehittynyt ja sopeutunut sosiaalisiin, poliittisiin ja teknologisiin muutoksiin, jättäen lähtemättömän jäljen ihmiskuntaan. Tämän artikkelin kautta löydämme lisää Benjamin Rubinstein:stä ja sen monista puolista sekä asiantuntijoiden ja tutkijoiden näkökulmista, jotka auttavat meitä ymmärtämään sen merkityksen nykymaailmassa. Valmistaudu uppoutumaan tiedon ja löytöjen matkalle Benjamin Rubinstein:stä!

Benjamin Björn Rubinstein
Noin 1939
Noin 1939
Henkilötiedot
Koko nimi Benjamin Björn Rubinstein
Syntynyt12. huhtikuuta 1905
Helsinki
Kuollut12. heinäkuuta 1989
New York
Kansalaisuus Suomi Suomi (1905–1957)
Yhdysvallat Yhdysvallat (1957–1989)
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Tutkimusalue psykoanalyysi
Tunnetut työt Psychoanalysis and the Philosophy of Science

Benjamin Björn (”Beni”) Rubinstein (12. huhtikuuta 1905 Helsinki – 12. heinäkuuta 1989 New York, New York, Yhdysvallat) oli amerikansuomalainen lääkäri ja psykoanalyytikko.[1]

Rubinstein syntyi Helsingin juutalaisyhteisöön ja kävi koulua sekä kotikaupungissaan että Kööpenhaminassa.[2] Helsingin yliopistossa häntä kiinnostivat aluksi historia ja filosofia, mutta kun hän luki Sigmund Freudin kirjan Toteemi ja tabu, hän päätti aloittaa lääketieteen opinnot voidakseen ryhtyä psykoanalyytikoksi.[3] Yliopistossa hän työskenteli Ragnar Granitin tutkimusassistenttina.[2] Rubinstein valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta joulukuussa 1936. Vuosina 1937–1939 hän opiskeli Isossa-Britanniassa neurologiaa ja psykiatriaa, ja hänen koulutusanalyytikkonaan toimi Sigmund Freudin oppilas Eva Rosenfeld.[4]

Talvisodan puhjettua hän palasi Suomeen ja palveli lääkärinä ja psykiatrina talvi- ja jatkosodassa; hänen sotilasarvonsa oli lääkintäkapteeni. Hän avioitui vuonna 1940 Dinorah Rosenthalin kanssa.[4]

Rubinstein työskenteli Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa vuoteen 1947, jolloin hän matkusti vaimonsa kanssa Yhdysvaltoihin Menninger-säätiön psykiatriseen koulutuskeskukseen Topekaan ja työskenteli psykiatrina vuodet 1948–1953.[5] Hän valmistui psykoanalyytikoksi Menninger-säätiön koulutusohjelmasta maaliskuussa 1953 ja perusti yksityisvastaanoton New Yorkiin. Hän ja hänen vaimonsa saivat Yhdysvaltain kansalaisuuden vuonna 1957.[6]

Rubinsteinin laaja kirjallinen tuotanto sisältää useita merkittäviä artikkeleita psykoanalyysin filosofiasta. Aiheina olivat muun muassa psykofyysinen ongelma, motivaatio, metafora, psykoanalyyttisten selitysten logiikka ja metapsykologia.[7] Niitä julkaistiin englannin kielellä merkittävissä kansainvälisissä tieteellisissä aikakauskirjoissa, ja ne koottiin vuonna 1997 yksiin kansiin nimellä Psychoanalysis and the Philosophy of Science: Collected Papers of Benjamin B. Rubinstein, M.D.

Lähteet

  • Holt, Robert R. 1997: Editor’s Introduction: The Life and Work of Benjamin Bjorn Rubinstein. – Psychoanalysis and the Philosophy of Science: Collected Papers of Benjamin B. Rubinstein, M.D. (toim. Robert R. Holt), s. 1–21. International Universities Press, Madison. ISBN 0-8236-5245-9
  • Ihanus, Juhani & Talvitie, Vesa 2007: Benjamin Rubinstein – psykoanalyysin tuntematon suuri suomalainen. – Psykoterapia 4 (26. vsk.), s. 226–242. Artikkelin verkkoversio.

Viitteet

  1. ↑ Ihanus–Talvitie (2007), s. 227, 232.
  2. ↑ a b Ihanus–Talvitie (2007), s. 228.
  3. ↑ Holt (1997), s. 1.
  4. ↑ a b Ihanus–Talvitie (2007), s. 229.
  5. ↑ Holt (1997), s. 2–3.
  6. ↑ Holt (1997), s. 4.
  7. ↑ Holt (1997), s. 10–20.

Aiheesta muualla