Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Berenike III, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa sen merkityksen ja vaikutuksen vuoksi. Berenike III on aihe, joka on herättänyt kiistoja ja keskustelua sekä herättänyt kiinnostusta alan asiantuntijoissa ja asiantuntijoissa. Näillä linjoilla tutkimme Berenike III:een liittyviä eri näkökohtia, tarkastelemme sen alkuperää, kehitystä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja. Ei ole epäilystäkään siitä, että Berenike III edustaa erittäin tärkeää aihetta nykyisessä kontekstissa, joten on välttämätöntä syventää sen ymmärtämistä ja analysointia.
Berenike III (120 eaa. – 80 eaa.), joskus kutsuttu myös nimellä Kleopatra Berenike, oli Egyptin kuningatar. Berenike III:n isä oli faarao Ptolemaios IX ja äiti joko Kleopatra Selene I tai Kleopatra IV.
Ptolemaios IX syrjäytettiin 107 eaa. ja Berenike jäi Egyptiin. 101 eaa. Berenike meni naimisiin setänsä Ptolemaios X:n kanssa. He hallitsivat yhdessä vuoteen 89-88 eaa. asti, jolloin vastaavasti Ptolemaios X syrjäytettiin. He pakenivat Syyriaan, jossa Ptolemaios X kuoli seuraavana vuonna. Berenike palasi Egyptiin ja hallitsi yhdessä uudelleen valtaannousseen isänsä kanssa.
Ptolemaios IX kuoli vuonna 80 eaa. ja Berenike hallitsi yksin. Hän oli ensimmäinen yksin hallitseva nainen Egyptissä 1 100 vuoteen, häntä oli edeltänyt kuningatar Tausret 1185 eaa. Muutaman kuukauden kuluttua Sulla lähetti Ptolemaios XI:n Egyptiin avioitumaan Bereniken kanssa. Avioliitto ei ollut suosittu kansankaan keskuudessa. Aviomies murhautti Bereniken 19 päivää myöhemmin. Tämä sai aikaan kansannousun, jossa kuningas tapettiin.[1]