Bergianska trädgården

Tässä artikkelissa tutkimme Bergianska trädgården:tä ja sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Julkiselle näyttämölle ilmestymisensä jälkeen Bergianska trädgården on vanginnut ihmisten mielikuvituksen ja synnyttänyt kiivasta keskustelua sen merkityksestä ja merkityksestä. Tämä ilmiö on epäilemättä jättänyt lähtemättömän jäljen populaarikulttuuriin, ja se on vaikuttanut siihen, miten yhteiskunta näkee ja lähestyy monenlaisia ​​asioita. Tässä artikkelissa tutkimme Bergianska trädgården:n useita ulottuvuuksia ja sen vaikutusta muun muassa politiikan, teknologian ja koulutuksen aloilla. Analysoimme myös Bergianska trädgården:n eri näkökulmia, mikä mahdollistaa täydellisemmän ja rikastuttavamman ymmärryksen sen merkityksestä nykyisessä panoraamassa.

Näkymä puutarhan alueelta, vasemmalla Edvard Anderssonin kasvihuone.

Bergianska trädgården on kasvitieteellinen puutarha Tukholman Norra Djurgårdenin kaupunginosassa. Se sijaitsee Frescatin alueella Brunnsvikenin rannalla. Puutarhaa hallinnoivat yhdessä Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia ja läheinen Tukholman yliopisto.

Puutarha sai alkunsa Bengt ja Peter Jonas Bergius -nimisten veljesten 1700-luvun puolivälissä perustamasta Bergielund-nimisestä puutarhasta, jonka kuninkaallinen tiedeakatemia otti haltuunsa heidän kuoltuaan. Puutarhaa ylläpitämään perustettiin vuonna 1791 Bergianin säätiö. P. J. Bergiuksen testamenttilahjoituksella puutarhan johtajalle perustettiin oma professuuri, ja siitä alkaen johtajasta on käytetty nimitystä ”professori Bergianus”. Ensimmäinen kyseisen viran hoitaja oli Olof Swartz. Puutarha sijaitsi alun perin lähempänä Tukholman keskustaa nykyisen Vasastanin kaupunginosan alueella Vasaparkenin puiston pohjoispuolella, mutta se siirrettiin vuonna 1885 kaupunkirakentamisen tieltä Frescatiin.[1][2] Puutarhassa on nykyään kaksi suurta kasvihuonetta, vuonna 1900 rakennettu Victoria-kasvihuone ja 1995 valmistunut Edvard Anderssonin kasvihuone.[3]

Lähteet

  1. ↑ Bergielund (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi) Bergianska trädgården. Viitattu 1.10.2014.
  2. ↑ Bergianska trädgården på 1800-talet (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi) Bergianska trädgården. Viitattu 1.10.2014.
  3. ↑ Fredric Bedoire: Stockholms byggnader: Arkitektur och stadsbild, s. 211. Norstedts, Tukholma 2012.

Aiheesta muualla