Tässä artikkelissa käsittelemme ongelmaa Berliinin koodeksi:stä, joka on saanut suurta merkitystä viime vuosina. Berliinin koodeksi on aihe, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion eri aloilla akateemikoista ammattilaisiin sen vaikutuksen ja merkityksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa. Kautta historian Berliinin koodeksi on ollut tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan kohteena, mikä on osoittanut sen tärkeyden eri tieteenaloilla. Tässä artikkelissa perehdymme Berliinin koodeksi:n maailmaan ja tutkimme sen eri puolia, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.
Berliinin koodeksi tai Akhmimin koodeksi on koptinkielinen gnostilaisia kirjoituksia sisältänyt papyruskirja eli koodeksi, joka löydettiin Akhmimista, Egyptistä vuonna 1896. Sen virallinen nimi ja numero on Berolinensis Gnosticus (BG) 8502.
Kirja on peräisin 400-luvulta. Sen papyrussivujen kansina oli nahalla päällystetyt puulevyt. Löytämisen jälkeen kirja vietiin Berliiniin ja käännettiin 1950-luvulla vasta Nag Hammadin löydön jälkeen. Kirjan kirjoituksiin ei kiinnitetty juurikaan huomiota ennen 1970-lukua, jolloin suuri joukko varhaiskristillisyyden tutkijoita kiinnostui siitä Nag Hammadin tekstien aikaansaaman julkisuuden myötä.
Löydön sisältöä käsitellään ja kirjat julkaistaan usein yhdessä Nag Hammadin tekstien kanssa. Kaikista muista kirjoista paitsi Marian evankeliumista löydettiin versiot myös Nag Hammadista.