Tässä artikkelissa käsittelemme Bernie Sanders-ongelmaa, joka on ollut keskustelun ja analyysin aiheena useilla aloilla. Bernie Sanders on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja on synnyttänyt erilaisia näkemyksiä asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Tämän artikkelin aikana tutkimme perusteellisesti Bernie Sanders:een liittyviä olennaisia näkökohtia sekä sen vaikutuksia eri yhteyksissä. Keskitymme analysoimaan erilaisia lähestymistapoja, viimeaikaisia tutkimuksia ja näkökulmia, jotka auttavat ymmärtämään paremmin Bernie Sanders:n tärkeyttä ja relevanssia nykyään.
Bernie Sanders | |
---|---|
![]() |
|
Yhdysvaltain senaattori Vermontista |
|
Edeltäjä | Jim Jeffords |
Yhdysvaltain senaatin Budjettivaliokunnan puheenjohtaja | |
Edeltäjä | Mike Enzi |
Seuraaja | Sheldon Whitehouse |
Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäsen Vermontista |
|
Edeltäjä | Peter Plympton Smith |
Seuraaja | Peter Welch |
![]() |
|
Edeltäjä | Gordon Paquette |
Seuraaja | Peter Clavelle |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 8. syyskuuta 1941![]() |
Kansalaisuus |
![]() |
Asuinpaikka | Burlington, Vermont |
Arvonimi | dxʷshudičup |
Vanhemmat |
Elias ”Eli” Sanders Dorothy Glassberg |
Puoliso |
Deborah Shiling (1964–1966) Jane (O’Meara) Driscoll (1988–) |
Lapset | 1 (Levi Sanders) |
Tiedot | |
Puolue | sitoutumaton |
Muut puolueet |
Liberty Union (1971–1979) Demokraattinen puolue (2015–2016) (2019-2020) |
Tutkinnot | Chicagon yliopisto |
Uskonto | juutalaisuus |
![]() Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
www.sanders.senate.gov | |
|
Bernard ”Bernie” Sanders (s. 8. syyskuuta 1941 Brooklyn, New York, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen poliitikko ja Vermontin osavaltion senaattori Yhdysvaltojen senaatissa. Hän on sitoutumaton edustaja. Hän toimi Yhdysvaltain senaatin budjettivaliokunnan puheenjohtajana vuosina 2021–2023.[1][2] Sanders liittyi Demokraattiseen puolueeseen vuonna 2015 pyrkiäkseen puolueen presidenttiehdokkaaksi vuoden 2016 presidentinvaaleissa ja menestyi presidenttiehdokkuutta tavoitellessaan aluksi hyvin, mutta erosi puolueesta hävittyään ehdokkuuden Hillary Clintonille.
Sanders syntyi puolanjuutalaisten vanhempien pojaksi Brooklynissä. Hän valmistui James Madison High Schoolista.[3][4] Sandersin isä, Eli, myi maalia ja suurin osa hänen perheestään kuoli holokaustissa.[5]
Sanders on opiskellut valtio-oppia Chicagon yliopistossa, josta hän valmistui kandidaatiksi vuonna 1964.[6] Opiskellessaan Sanders toimi aktiivisesti kansalaisoikeusliikkeessä ja joutui muun muassa pidätetyksi vastustaessaan rotuerottelua yliopiston asuntolassa.[7] Sanders oli mukana marssilla Washingtoniin työn ja vapauden puolesta, jolla Martin Luther King piti kuuluisan ”I Have a Dream” -puheensa.[8] Valmistumisensa jälkeen Sanders asui vuoden ajan Israelissa vapaaehtoistyössä kibbutsissa.[9][10] Etniseltä taustaltaan Sanders on juutalainen, mutta hän ei harjoita juutalaista uskontoa.[11]
Palattuaan Yhdysvaltoihin Sanders muutti Vermontiin ja työskenteli freelance-journalistina, puuseppänä, nuoriso-ohjaajana, psykiatrisen sairaalan hoitoapulaisena ja opettajana. Politiikkaan hän alkoi osallistua Vietnamin sodan vastaisen liikkeen yhteydessä.[6][10]
Sanders on avioliitossa Jane O’Mearan kanssa. Hänellä on aiemman naisystävänsä Susan Mottsin kanssa poika, Levi Sanders, joka on pyrkinyt kongressiin New Hampshiressa.[5][12] Sandersin veli Lawrence ”Larry” Sanders asuu Britanniassa ja toimii politiikassa vihreässä liikkeessä.[11]
Sanders oli ehdolla itsenäisenä ehdokkaana Vermontin kuvernööriksi vuosina 1972, 1976 ja 1986, sekä Yhdysvaltain senaattiin vuosina 1972 ja 1974, muttei tullut valituksi. Vuonna 1981 hän voitti kuitenkin Burlingtonin pormestarinvaalit muutaman äänen erolla. Vuonna 1988 Sanders oli ehdolla Yhdysvaltain edustajainhuoneeseen. Hän ei tullut valituksi ensimmäisellä kerralla, mutta vuonna 1990 hän voitti vaalit ja astui virkaansa edustajainhuoneessa vuonna 1991.[10]
Vuosina 1981–1989 Sanders toimi Burlingtonin kaupungin pormestarina.[6]
Sanders toimi edustajainhuoneessa vuoteen 2007 asti, jolloin hänet valittiin toiseksi Vermontin osavaltiota edustavaksi senaattoriksi Yhdysvaltain senaattiin.[2]
Talouspoliittisesti Sanders kannattaa Franklin D. Rooseveltin New Deal -tyyppistä fiskaalista elvytystä, jonka tarkoitus on perusinfrastruktuuria korjaamalla luoda miljoonia uusia työpaikkoja.[13] Sanders on erittäin kriittinen Wall Streetin arvopaperikauppaa kohtaan ja kannattaa muun muassa sääntelyn lisäämistä, suurten pankkien pilkkomista ja spekulaatioiden verottamista.[14] Hän vastusti Glass-Steagall-lain kumoamista ja on vaatinut sen uudelleenkäyttöönottoa.[15]
Donald Trump sanoi olevansa hyvin samanlaisilla linjoilla Bernie Sandersin kanssa kauppapolitiikassa, mikä faktantarkistuksen mukaan on enimmäkseen totta. Molemmat pitävät NAFTA-vapaakauppasopimusta (1994) katastrofina. Kumpikin neuvottelisi sen uusiksi. Kumpikin vetäisi Yhdysvallat Tyynenmeren vapaakauppasopimuksen (TPP) neuvotteluista. Kumpikin syyttää Kiinaa valuuttamanipulaatiosta ja arvostelee sen ottamista WTO:hon (2000). Tosin Trump aiemmin valmistutti tuotteitaan Kiinassa ja keventäisi yritysveroa.[16] Sanders kehuikin Trumpia, kun tämä veti Yhdysvallat pois TPP-vapaakauppasopimuksesta vuonna 2017.[17]
Sanders on Yhdysvaltojen aggressiivisen ulkopolitiikan pitkäaikaisia arvostelijoita. Hän vastusti äänekkäästi Yhdysvaltojen hyökkäystä Irakiin vuonna 2003.[18] Afganistanin sodan aloittamista Sanders tuki vuonna 2001, mutta muutti sittemmin mielensä ja vuonna 2008 äänesti sodan jatkamiseen tähtäävää lisäbudjettiehdotusta vastaan. Vuonna 2011 Sanders vastusti lisämaajoukkojen lähettämistä Afganistaniin pitäen sitä ”erittäin huonona ajatuksena”.[19] Sanders tukee kahden valtion ratkaisua Israelin-Palestiinan konfliktiin.[18]
Sanders on vaatinut Yhdysvalloilta pikaisia toimia ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen estämiseksi, jota pitää ihmiskunnan suurimpana uhkana.[20]
Sanders suhtautuu myönteisesti Yhdysvaltain perustuslain toiseen lisäykseen, joka sallii kansalaisten kantaa mukanaan ampuma-aseita. Hän kuitenkin kannattaa aseita ostavien taustojen pakollista selvittämistä.[21] Hän on vastustanut ehdotusta asettaa asetehtaat vastuuseen osallisuudesta ampuma-aserikoksiin.[22]
Sanders on profiloitunut Yhdysvaltojen politiikassa edistyksellisenä liberaalina ja on yksi maan vasemmistolaisimmista julkiseen virkaan valituista poliitikoista. Hän kannattaa Pohjoismaiden mallin mukaisen hyvinvointivaltion luomista Yhdysvaltoihin.[23] Hän on puhunut muun muassa julkisen terveydenhuollon, ilmaisen korkeakoulutuksen, 15 Yhdysvaltain dollarin vähimmäispalkan ja julkisesti rahoitetun äitiysvapaan puolesta. Rodullisten vähemmistöryhmien ohella Sanders on yksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien pitkäaikaisimpia puolustajia.[24] Hän kannattaa homoavioliittojen sallimista liittovaltiotasolla, huumeiden vastaisen sodan lopettamista ja marihuanan dekriminalisointia (rangaistavuuden poistamista).[25] Sanders on luonnehtinut itseään demokraattiseksi sosialistiksi.[2][26][27]
Presidentinvaalikampanjassaan Sanders keskittyi ajamaan vaalirahoitusuudistusta, joka olisi tähdännyt julkisesti rahoitettuihin vaaleihin ja yksityisen vaalirahoituksen kieltämiseen.[28] Oman presidentinvaalikampanjansa Sanders rahoitti enimmäkseen yksityisten pienlahjoitusten avulla ilman yritys- ja miljonäärilahjoituksista koostuvaa niin sanottua Super PAC -komiteaa. Sandersin kampanjan keskimääräinen lahjoitus oli vain 27 Yhdysvaltain dollaria.[29]
Sandersin vaalikampanjan talousohjelma esitti, että eläkkeitä laajennettaisiin, palkkoja korotettaisiin, julkiset colleget olisivat ilmaisia ja keskiluokkainen säästäisi 5000 dollaria terveysmenoissa mutta maksaisi vain 500 dollaria lisää veroja. Vasemmistolaisten taloustieteilijöiden mukaan ohjelman numerot eivät täsmänneet alkuunkaan: keskiluokka joutuisi maksamaan paljon enemmän, esitetyt rikkaiden verot eivät lainkaan riittäisi.[30]
Sanders luopui 12. heinäkuuta 2016 presidenttiehdokkuudestaan ja ilmoitti tukensa Hillary Clintonille.[31] Ennen kuin Clinton nimitettiin puolueen ehdokkaaksi, Wikileaks julkisti demokraattien ehdokasvalintakokouksen alla 22.7.2016 Demokraattisen puolueen Democratic National Committeen (DNC) tietoverkosta viedyt 27 000 viestiä ja asiakirjaa. Sähköposteista selvisi että Demokraattisen puolueen johto toimi Sandersia vastaan ja pönkitti Clintonin ehdokkuutta toimien näin puolueen sääntöjä vastaan.[32] Jo aiemmin Politico oli paljastanut että puolueen alueelliseen toimintaan kerätyt varat oli siirretty pääasiassa DNC:lle ja Clintonin presidentinvaalikampanjaan.[33] Demokraattisen puolueen kansallisen komitean puheenjohtaja Debbie Wasserman Schultz joutui eroamaan paljastusten johdosta, samoin puolueen toimitusjohtaja Amy Dacey, talouspäällikkö Brad Marshall ja viestintäjohtaja Luis Miranda.[34]
Sanders piti itseään parempana ehdokkaana voittamaan republikaanisen puolueen ehdokas Donald Trump. Toukokuun puolivälin NBC Newsin ja Wall Street Journalin kyselyssä Sanders olisi voittanut Trumpin 15 prosenttiyksikön erolla, kun Hillary Clintonilla ja Trumpilla ero oli vain 3 prosenttiyksikköä. Fox Newsin kyselyn mukaan Sanders olisi voittanut Trumpin 4 prosenttiyksiköllä, mutta Clinton häviäisi tälle kolmella.[35]
Robert Muellerin tutkimus Venäjän vaalivaikuttamisesta totesi, että venäläiset olivat levittäneet väärää tietoa tukeakseen Sandersin kampanjaa ja haitatakseen Clintonia.[36]
Sanders erosi Demokraattisesta puolueesta heinäkuussa 2016 ja on jälleen sitoutumaton.[37]
Sanders haki demokraattien presidentinvaaliehdokkuutta vuonna 2020[38], mutta luopui kampanjastaan 8. huhtikuuta 2020.[39] Maaliskuussa 2019 CNN-uutiskanava nosti julkisuuteen tiedon, jonka mukaan Sanders on kannattanut energiayhtiöiden, pankkien ja keskeisten teollisuudenalojen kansallistamista sekä 100 prosentin rajaveroastetta miljoona dollaria vuodessa ansaitseville 1970-luvulla.[40][41]
Mielipidetiedusteluiden perusteella Sanders oli kampanjansa aikana ollut jatkuvasti kolmen tai neljän suosituimman demokraattiehdokkaan joukossa.
Sanders joutui lokakuussa 2019 sairaalahoitoon sydänkohtauksen vuoksi hänen kampanjoidessaan Las Vegasissa. Terveysongelmat eivät kuitenkaan näkyneet Sandersin loppuvuoden esiintymisissä eivätkä laskeneet hänen suosiotaan. Tähän vaikutti osaltaan suositun New Yorkin vasemmistolaisen kongressiedustajan Alexandria Ocasio-Cortezin ilmoitus lokakuussa 2019, että hän kannattaa Sandersin valintaa.[42]
Sanders lopetti kampanjansa 8. huhtikuuta 2020.[43] Sanders julkisti virallisesti tukensa Joe Bidenille 13. huhtikuuta 2020[44]
Demokraattipuolueen voitettua 48+2[45] paikkaa senaatissa vuoden 2020 vaaleissa Sandersista tuli Yhdysvaltain senaatin budjettivaliokunnan puheenjohtaja.
Kuvat Bernie Sandersista presidentti Joe Bidenin virkaanastujaisissa herättivät hilpeyttä tammikuussa 2021. Paksuun takkiin ja kuviollisiin villalapasiin pukeutunut Sanders kuvattiin istumassa hänelle määrätyllä paikallaan yleisössä. Kuvasta istuvasta Sandersista upotettuna eri tilanteisiin ja paikkoihin tuli suosittu meemiaihe sosiaalisessa mediassa.[46]
Lukijat valitsivat Sandersin Time-lehden Vuoden henkilöksi vuonna 2015 saatuaan hieman yli 10 % äänistä.[47]
Vuonna 2016 Ranta-Salish-intiaaneja edustanut aktivisti Deborah Parker antoi Sandersille nimen dxʷshudičup, joka tarkoittaa sananmukaisesti "hän, joka sytyttää muutoksen ja yhtenäisyyden tulet". Kyseessä oli kiitollisuudenosoitus Sandersin nostettua Amerikan alkuperäisasukkaille tärkeitä asioita presidentinvaalikampanjassaan.[48]