Nykymaailmassa Bertel Alanco on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Bertel Alanco on onnistunut asettumaan yleisen mielenkiinnon kohteena sosiaalisilla, kulttuurisilla, poliittisilla ja taloudellisilla aloilla joko nykypäivän merkityksensä, yhteiskuntavaikutuksensa tai historiallisen merkityksensä vuoksi. Vuosien varrella Bertel Alanco on ollut lukuisten tutkimusten, keskustelujen ja ristiriitojen kohteena, mikä on johtanut sen eri ulottuvuuksien parempaan ymmärtämiseen ja analysointiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Bertel Alanco-ilmiötä ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme tavoitteenaan valaista aihetta, joka herättää edelleen suurta kiinnostusta ja uteliaisuutta nyky-yhteiskunnassa.
Bror Bertel Alanco (21. helmikuuta 1888 Hollola – 25. joulukuuta 1933) oli suomalainen taidemaalari.[1][2]
Alancon vanhemmat olivat Isak Alanco (1852–1922) ja Flora Fatima Fonten (1850–1918). Hänen vanhempi veljensä oli kuvataiteilija, arkkitehti Uuno Alanko (käytti myös nimeä Uno Alanco).[1][3]
Alanco kävi Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun 1911. Hän osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin vuosina 1915–1918, 1928 ja 1934 sekä taidenäyttelyihin ulkomailla Tukholmassa 1916 ja Moskovassa 1917. Alancon muistonäyttely pidettiin Lahdessa vuonna 1937. Alanco palveli armeijassa kapteenin arvoisena 1918–1923 ja hän oli metsänhoitajan apulaisena 1923–1927. Alanco toimi myös piirustuksenopettajana oppikoulussa.[2]