Berthold IV (Zähringen)

Nykymaailmassa Berthold IV (Zähringen) on edelleen erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisille ihmisille. Berthold IV (Zähringen) on aihe, joka herättää edelleen keskustelua ja pohdintaa sen vaikutuksista yhteiskuntaan globaaleihin vaikutuksiinsa. Ajan myötä sen merkitys on kasvanut, mikä on käynnistänyt tutkimusta, keskustelua ja merkittäviä muutoksia eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Berthold IV (Zähringen):n eri ulottuvuuksia sen alkuperästä sen nykyiseen merkityksellisyyteen, jotta voimme tarjota kattavan ja päivitetyn näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.

Berthold IV
Monumentti refieli Berthold IV :sta on Freiburgin roomalaiskatolisessa seurakuntakirkossa.
Monumentti refieli Berthold IV :sta on Freiburgin roomalaiskatolisessa seurakuntakirkossa.
Zähringenin herttua
1152 – 1186
Edeltäjä Konrad I
Seuraaja Berthold V
Henkilötiedot
Syntynytn. 1125
Urach, Reutlingen, Baden-Württemberg, Saksa
Kuollut8. joulukuuta 1186
Freiburg, Sveitsi
Puoliso 1. Hedwig von Frohburg, Herzogin von Zähringen ja 2. Ida, countess of Boulogne
Lapset 1. Agnes von Zähringen, Gräfin von Urach, 2. Berthold V, duke of Zähringen ja 3. Anna von Zähringen
Tiedot
Dynastia Zähringen

Berthold IV, von Zähringen herttua (n.1125 Urach, Reutlingen, Baden-Württemberg, Saksa – 8. joulukuuta 1186 Freiburg, Sveitsi oli Zähringenin herttua vuosien (1152–1186), oli burgundilainen pappi.[1] Hän oli Zähringenin ja Luxemburg-Namur Clementian herttuana "Clementian Zähringer" Conrad I: n poika.[1] Hän perusti lukuisia kaupunkeja, mukaan lukien Sveitsin Fribogin.[2][3]

Historia

Vuonna 1152 kuningas Fredrik I vahvisti Berchtold IV Zähringen rektoraatin Burgundiassa, mikä tarkoitti kuninkaan poissaollessa keisarillista vallankäyttöä ylä- ja ala-Burgundiassa. Berthold IV esiintyy usein asiakirjoissa nimellä dux et rector Burgundiae. Hänen ulottuvuuttaan rajoitti merkittävästi Hohenstaufenin lounaispolitiikka kuninkaan avioliiton jälkeen Burgundin Beatrixin kanssa vuonna 1156 sekä myöhemmin Hohenstaufenin alppipolitiikka. Berchtold IV sai kuitenkin Geneven, Lausannen ja Sittenin hiippakuntien investituura- ja ulosottooikeuden ja pystyi vahvistamaan Zähringenin hallinnon Sveitsin tasangolle perustamalla Freiburgin kaupungit vuonna 1157 sekä myöhemmin Bernin. Lenzburgilaisten kuoltua vuonna 1173 hän voitti Zürichin keisarillisen tuomiokirkon.[2]

Kartta vuodelta 1200

  • Alueet nykyisen Sveitsin alueella, vuonna n.1200. Vihreät alueet olivat Zähringenin herttuoiden hallussa.
    Alueet nykyisen Sveitsin alueella, vuonna n.1200. Vihreät alueet olivat Zähringenin herttuoiden hallussa.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Deutsche Biographie: Berthold IV. - Deutsche Biographie www.deutsche-biographie.de. Viitattu 12.9.2024. (saksaksi)
  2. ↑ a b Berchtold IV Zähringenistä hls-dhs-dss.ch.
  3. ↑ Herttua ilman herttuakuntaa blog.nationalmuseum.ch.
Edeltäjä:
Konrad I (Zähringen) 		Zähringenin herttua
1152 – 1186 		Seuraaja:
Berthold V (Zähringen)