Nykymaailmassa Beta Canum Venaticorum on aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua. Beta Canum Venaticorum on edelleen erittäin tärkeä aihe yhteiskunnalliseen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Beta Canum Venaticorum:stä on tutkittu ja kirjoitettu paljon vuosien varrella, eikä sen merkitys ole vähentynyt pienintäkään. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nykymaailmassa Beta Canum Venaticorum on edelleen tutkimus- ja tutkimuskohde eri tieteenaloilla. Tässä artikkelissa tutkimme Beta Canum Venaticorum:n eri puolia ja sen merkitystä nykymaailmassa.
Beta Canum Venaticorum | |
---|---|
![]() |
|
Bayerin designaatio | Beta Canum Venaticorum, Beta CVn, β Canum Venaticorum β CVn, Bet CVn |
Flamsteedin designaatio | 8 CVn |
HD-designaatio | HD 109358, |
Muut nimet | Chara, Asterion, Gl 475, HR 4785, BD +42°2321, LHS 2579, LTT 13552, GCTP 2895.00, SAO 44230, FK5 470, LFT 924, NSV 5725, HIP 61317. |
Fyysiset ominaisuudet | |
Absoluuttinen kirkkaus | 4,65 Mv |
Valovoima | 1,20 aurinkoa |
Spektriluokka | G0 V |
Väri-indeksi |
B-V 0,59 U-B 0,05 |
Lämpötila | 5 747 K |
Massa | 1,08 M☉ |
Säde | 1,11 R☉ |
Muuttujatyyppi | Luultavasti |
Pyörimisnopeus | < 3 km/s , pyörähdysaika |
Metallipitoisuus | 97%[1] |
Ikä | ~4 × 109 |
Astrometriset ominaisuudet | |
Tähdistö | Ajokoirat Canes Venatici CVn |
Rektaskensio (J2000) | 12h 33m 44.5446s |
Deklinaatio (J2000) | +41° 21′ 26.927″ |
Etäisyys | valovuotta, parsekia |
Parallaksi | 119,19 +/- 0,83 mas |
Säteisnopeus | +6,9 km/s |
Ominaisliike |
RA -705,06 dekl. 292,93 mas/v |
Näkyy leveysasteiden 90° N
ja 49° S välillä. |
Beta Canum Venaticorum eli Chara on Ajokoirien tähdistön toiseksi kirkkain tähti. Nimi Chara tarkoittaa kreikan kielessä iloa.
Se on noin 27,3 valovuoden päässä Maasta oleva G0V-tyypin tähti.
Chara on Aurinkoa muistuttava tähti, jonka massa, läpimitta ja kirkkaus ovat kaiken lisäksi lähellä Aurinkoa, ja se on melkein Auringon kaksonen. Tähti mm. pyörii suunnilleen samalla nopeudella kuin Aurinko. Chara on kuitenkin Aurinkoa hieman vanhempi ja kirkkaampi tähti. Sen metallipitoisuus on hieman Aurinkoa alhaisempi.
Aikaisemmin Charaa arveltiin spektroskooppiseksi kaksoistähdeksi, mutta uusien tutkimusten mukaan tähdellä ei ole seuralaista. Siltä ei ole onnistuttu myöskään löytämään spektritutkimuksilla eksoplaneettaa tai kaukoputkella seuralaisena olevaa ruskeaa kääpiötä. Charalla toki saattaa seuralaisia olla, mutta useimmat muiden tähtien planeetat ovat vieläkin nykyisten havaintolaitteiden havaitsemiskyvyn alapuolella.
Charan kalsiumin Ca II-viivat ovat heikkoja, mikä kertoo tähden vanhasta iästä ja heikosta kromosfäärin aktiivisudesta. Chara on havaittu röntgensäteilijäksi, mikä kertoo kuumasta koronasta tähden ympärillä.