Beta Lyrae

Nykymaailmassa Beta Lyrae:stä on tullut erittäin tärkeä ja monia ihmisiä kiinnostava aihe. Tekniikan ja globalisaation myötä Beta Lyrae on asettanut itsensä keskeiseksi teemaksi, joka vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Vaikutuksestaan ​​talouteen ja politiikkaan, rooliinsa kulttuurissa ja yhteiskunnassa, Beta Lyrae:stä on tullut julkisen keskustelun ja keskustelun paikka. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti eri näkökohtia, jotka liittyvät Beta Lyrae:een, tavoitteenamme tarjota laaja ja yksityiskohtainen näkemys sen merkityksestä ja vaikutuksista nykymaailmassa.

 

Sheliak
Nimen alkuperä ?
Bayerin designaatio Beta Lyrae,
β Lyrae,
β Lyr, Bet Lyr
Flamsteedin designaatio 10 Lyrae,
10 Lyr
HD-designaatio HD 174638
Muut nimet HR 7106,
BD +33°3223,
SAO 67451,
AAVSO 1846+33,
FK5 705,
HIP 92420
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus V 3,52 ( V 3,36–4,25, sivuminimi 3,8, jakso 12,913834 vrk) /?/7,2 mv
Absoluuttinen kirkkaus ? Mv
Valovoima 2000? (tai jopa 6000/25000) LO (aurinkoa) aurinkoa
Spektriluokka B7Ve/A8Vp (B0?)/B7V tai B8II-IIIep
Väri-indeksi B-V 0,00 U-B -0,56
Lämpötila 13000/8000 K K
Massa 2(4?)/12 MO (aurinkoa) M☉
Säde 19/15 (15/7,5?) RO (aurinkoa) R☉
Muuttujatyyppi Pimennysmuuttuja EB eli Beta Lyrae-tyyppiä.
Pyörimisnopeus ? km/s
Metallipitoisuus ?
Ikä ? milj. v
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö Lyyra Lyra
Rektaskensio (J2000) 18h 50m 04.8s
Deklinaatio (J2000) +33° 21′ 46″
Etäisyys 882 valovuotta (270 parsekia)
Parallaksi 3,70 ± 0,52 mas mas
Säteisnopeus -19,2 km/s km/s
Ominaisliike RA: 1,10 mas/v
dekl.: -4,46 mas/v mas/v
Näkyy leveysasteiden 90° N
ja 57° S välillä.

Beta Lyrae (β Lyr, β Lyrae) eli Sheliak on tunnettu kirkkaudeltaan muuttuva tähti. Beta Lyrae on näkyvä kaksoistähti ja sen A-komponentti spektroskooppinen kaksoistähti ja pimennysmuuttuja[1]. Lähekkäisen kaksoistähden toista komponenttia ympäröi kaasurengas, johon virtaa massaa toisesta tähdestä,[2] joka on venynyt ilmapallon muotoiseksi. Kyseessä on ilmeisesti kaksoistähti, jonka toisena osana on jättiläistähti ja toisena pääsarjan tähti[3].

Beta Lyrae.

Kaksoistähti Beta Lyraen tähdet ovat valkeita tai vihertävänvalkeita, eli niiden välinen lämpötilaero ei ole läheskään niin suuri kuin Algol-tähdessä. Tähden kirkkauden muutokset johtuvat siis siitä, että tähdet pimentävät toisensa. Koska tähdet ovat hyvin lähekkäin, ne ovat soikeita, ja siksi niiden säteilemä valo vaihtelee liukuvasti tähden komponenttien kiertäessä toisiaan. Tähtien ympärillä on paksu kaasuvaippa. Läpimitaltaan suuremmasta tähdestä virtaa kaasua pienempään tähteen. Virtaava kaasu kerääntyy erään vanhan teorian mukaan tähtien ympärille kuoreksi. Nykynäkemyksen mukaan pienempää komponenttia ympäröi massivinen, munkkirinkilämäinen kaasukuori, joka luo B5-spektrin pienemmälle tähdelle. Luultavasti kaasua virtaa systeemistä ulos ja toisen komponentin ympärillä oleva kaasukiekko on elliptinen kaasun virtausnopeuden takia. Massavirran nopeus on 300 km/s. Kaksoistähden kiertoaika pitenee ~ 2,2 x 10-4 vuotta, ja massavirraksi suuremmasta tähdestä pienempään on laskettu 2,7 x 1025 eli 4,5 Maan massaa vuodessa.lähde?

Beta Lyrae-tyyppisen tähden valokäyrän synty. Värit liioiteltuja.

Lähteet

  • Karttunen, Hannu et al.: ”Kaksoistähdet ja niiden massat”, Tähtitieteen perusteet. Ursa, 2010. ISBN 951-9269-79-7
  • Rahunen, Timo: ”Kaksoistähdet ja niiden kehitys”, Auringosta äärettömyyteen, s. 122. Helsinki: Ursa, 1979. ISBN 951-9269-09-6

Viitteet

  1. ↑ Rahunen, 1979, s. 122
  2. ↑ Karttunen et al, s. 328
  3. ↑ Rahunen, 1979, s. 119, 123

Aiheesta muualla

Lyyran tähdistö (Lyra) » luettelo tähdistä, luokka
TähdetVega, γ Lyr, β Lyr, R Lyr, δ2 Lyr, κ Lyr, ζ1 Lyr, θ Lyr, η Lyr, ε2 Lyr A, ε1 Lyr A, λ Lyr, 16 Lyr, μ Lyr, 17 Lyr, ν Lyr, ι Lyr, ε2 Lyr B, δ1 Lyr, ζ2 Lyr, ν1 Lyr, 19 Lyr, XY Lyr, ε1 Lyr B, HD 178911, HD 177830, β Lyr, RR Lyr, GSC 02652-01324, β Lyr
EksoplaneetatHD 178911 b, TrES-1