Biblioteka dlja tštenija

Nykymaailmassa Biblioteka dlja tštenija:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe yhä laajemmalle yleisölle. Biblioteka dlja tštenija:n merkitys piilee sen vaikutuksessa yhteiskunnan eri osa-alueisiin taloudesta kulttuuriin, politiikkaan ja ympäristöön. Biblioteka dlja tštenija on herättänyt keskustelua ja kiistaa, ja se on ollut jopa tutkimusten ja tutkimusten kohteena, jotka pyrkivät ymmärtämään sitä kokonaisuudessaan. Tässä artikkelissa tutkimme Biblioteka dlja tštenija:n eri puolia analysoimalla sen merkitystä, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nykymaailmaan. Lisäksi tarkastelemme mahdollisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja Biblioteka dlja tštenija:n asettamiin haasteisiin tavoitteenaan tarjota kattava ja päivitetty näkemys tästä maailmanlaajuisesti merkittävästä aiheesta.

Lehden ensimmäisen numeron etusivu.

Biblioteka dlja tštenija (ven. Библиоте́ка для чте́ния, ”Lukukirjasto”) oli Pietarissa vuosina 1834–1865 ilmestynyt aikakauslehti[1].

Kerran kuukaudessa ilmestynyt Biblioteka dlja tštenija oli Venäjän ensimmäinen ”paksu” kirjallisuuslehti. Kirjakauppias Aleksandr Smirdinin julkaisema lehti oli suunnattu etupäässä maaseudun lukijakunnalle. Sen ensimmäinen toimittaja oli Osip Senkovski (vuoteen 1836 saakka yhdessä Nikolai Gretšin kanssa).[1]

Biblioteka dlja tštenija oli 1830-luvulla hyvin suosittu, ja sen painos ylsi 7 000 kappaleeseen. Lehdessä julkaistiin muun muassa Aleksandr Puškinin, Mihail Lermontovin ja Aleksandr Bestuževin teoksia sekä ulkomaista käännöskirjallisuutta. Vuodesta 1836 lähtien se kiisteli Sovremennikin kanssa vastustaen Vissarion Belinskiä ja luonnonmukaista koulukuntaa. Vuodesta 1849 toimittajana työskenteli Albert Startševski, vuodesta 1856 Aleksandr Družinin, vuodesta 1860 Aleksei Pisemski ja vuodesta 1863 Pjotr Boborykin. 1850- ja 1860-luvuilla lehdessä julkaistiin muun muassa eräitä Leo Tolstoin, Aleksandr Ostrovskin ja Ivan Gontšarovin teoksia. Se sisälsi myös artikkeleita tieteestä ja taiteesta.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c Kratkaja literaturnaja entsiklopedija Fundamentalnaja elektronnaja biblioteka Russkaja literatura i folklor. Viitattu 23.12.2020.