Nykymaailmassa Black Night on erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe. Black Night on jo pitkään kiinnittänyt kaiken ikäisten ja yhteiskuntaluokkien ihmisten huomion synnyttäen keskustelua, tutkimusta ja syvällistä analyyseja eri aloilta. Johtuipa yhteiskuntavaikutuksesta, populaarikulttuurista, historiallisesta merkityksestään tai mistä tahansa muusta syystä, Black Night on onnistunut asettumaan keskeiseksi aiheeksi nykyisessä keskustelussa. Tässä artikkelissa tutkimme Black Night:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen vaikutuksia, seurauksia ja merkitystä nykypäivänä.
”Black Night” Deep Purple | ||
---|---|---|
![]() | ||
Singlen tiedot | ||
Albumilta | Deep Purple in Rock | |
Julkaistu | 5. kesäkuuta 1970 | |
Tuottaja(t) | Deep Purple | |
Tyylilaji | hard rock, heavy metal | |
Kesto | 03.28 | |
Levy-yhtiö | Harvest Records | |
Deep Purplen muut singlet | ||
”River Deep – Mountain High” 1969 |
”Black Night” 1970 |
”Strange Kind of Woman[1]” 1971 |
Black Night on brittiläisen hard rock -yhtye Deep Purplen kappale ja single albumilta In Rock. Tosin kappale sisältyi vain muutamien valtioiden versioille. Levy-yhtiö halusi levyltä singlen, ja ”Black Night” syntyikin melko nopeasti. Se ylsi brittien singlelistalla sijalle 2,[1] ja on julkaistu myöhemminkin In Rockin uusintapainoksilla. B-puolena oli versiosta riippuen ”Living Wreck” tai ”Speed King”. Kummatkin julkaistiin In Rock -albumilla.[2]
Kun In Rock oli saatu valmiiksi, EMI pyysi yhtyeeltä singleä promotoidakseen levyä. Vietettyään kuusi tuntia ilman inspiraatiota, yhtye meni läheiseen pubiin ja joi itsensä humalaan. Blackmore alkoi soittaa riffiä, joka oli hyvin samanlainen kuin kitaristi James Burtonin riffi Ricky Nelsonin vuoden 1962 rocklevytyksessä vanhasta George Gershwinin standardissa ”Summertime”. Ian Gillan ja Roger Glover tulivat sanoitusten kanssa: ”Lainasimme nimen vanhan Arthur Alexanderin biisin sanoituksista. Varastimme tempon Canned Heatilta.”
”Black Night” mursi tiensä settilistaan heti julkaisunsa jälkeen. Kun Gillan ja Glover lähtivät 1973, kappaletta ei soitettu aikoihin kokonaan. Blackmore tosin soitti pätkiä kappaleesta soolonumeroidensa aikana. Vasta, kun Purplen Mark II- kokoonpano teki paluun 1984, kappale palasi setteihin. Monet näistä liveperformansseista ovat päässeet Purplen livealbumeille.