Bocuse d’Or on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Vuosien varrella Bocuse d’Or on ollut eri alojen asiantuntijoiden tutkimuksen, analyysin ja pohdinnan kohteena. Olipa kyse tieteellisestä, kulttuurisesta, poliittisesta tai sosiaalisesta alalla, Bocuse d’Or on ollut jatkuvan huomion kohteena, ja se on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja erilaisia näkemyksiä. Tässä artikkelissa tutkimme Bocuse d’Or:n eri puolia, sen vaikutusta jokapäiväiseen elämään, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutuksia nykymaailmaan. Lisäksi keskustelemme Bocuse d’Or:n tulevaisuudennäkymistä ja siitä, kuinka sen vaikutus edelleen muokkaa todellisuutemme.
Bocuse d’Or (’kultainen Bocuse’) on arvostettu kansainvälinen kokkikilpailu, joka on järjestetään kahden vuoden välein Ranskan Lyonissa. Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1987. Kilpailu on nimetty maineikkaan, uutta ranskalaista keittiötä edustaneen ranskalaiskokin Paul Bocusen (1926–2018) mukaan.[1]
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Suomen joukkue on osallistunut tähän kokkien maailmanmestaruuskilpailuksikin kutsuttuun ruuanlaittokilpailuun vuodesta 1991 lähtien.[1] Kilpailun Suomen-karsinnan järjestää suomalaisen ruokakulttuurin edistämiseen keskittynyt ELO-säätiö, joka toimii myös kilpailijoiden taustatukena.[4] Aiemmin taustaryhmänä on toiminut Vuoden kokki ry.[5]
Kaudella 2013–2015 Suomen edustaja oli keittiömestari Matti Jämsén assistenttinaan Antti Lukkari. Joukkueen vuonna 2015 saavuttama neljäs sija oli Suomen siihen mennessä paras sijoitus.[1]
Vuoden 2016 Euroopan aluekarsinta järjestettiin 10.–11. toukokuuta Unkarin Budapestissä.[6] Suomen edustaja Eero Vottonen selvitti tiensä – yhtenä 11 aluekarsinnasta valittuna – vuoden 2017 kilpailuun. [7]
Vuonna 2019 Suomea edustanut Ismo Sipeläinen sijoittui sijalle 4.[8]