Tässä artikkelissa perehdymme Bordžomi:n jännittävään maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Ilmestymisestään lähtien Bordžomi on vanginnut eri yleisöjen huomion ja synnyttänyt keskustelua, pohdiskelua ja ristiriitaisia tunteita. Vuosien varrella Bordžomi on osoittanut vaikutuksensa eri aloilla teknologiasta taiteeseen, mukaan lukien politiikka ja populaarikulttuuri. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään Bordžomi:n merkitystä nykymaailmassa ja sen mahdollisuuksia muuttaa ympärillämme olevaa todellisuutta.
Bordžomi (ბორჯომი) |
|
---|---|
![]() Näkymä vuorilta Bordžomiin. |
|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() ![]() Bordžomi |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Hallintoalue | Samtskhe-Džavakheti |
Piirikunta | Bordžomi |
Korkeus | 820 m |
Väkiluku (2014) | 10 546[1] |
Aikavyöhyke | UTC+4 |
Bordžomin piirikunnan sivusto
|
Bordžomi (georg. ბორჯომი) on kaupunki Bordžomin piirikunnassa Samtskhe-Džavakhetin hallintoalueella Georgiassa. Bordžomi on piirikuntansa pääkaupunki ja siellä on vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 14 445 asukasta (koko piirin kaupunkilaiset 20 372, johon sisältyy myös Likanin kaupunkityyppinen taajama).[2] Vuoden 2014 alun asukasluvuksi arvioitiin 10 546.[1] Kylpyläkaupunkina Bordžomi tunnetaan erityisesti kivennäisvedestään. Kaupunki sijaitsee Bordžomin rotkon luoteisosassa Bordžomi-Kharagaulin kansallispuiston itäreunalla.
Bordžomista johtaa kapearaiteinen rautatie Bakurianiin, joka sijaitsee 1 700 metrin korkeudella ja on Georgian talviurheilupääkaupunki. Bordžomi haki vuoden 2014 talviolympialaisten isännyyttä.
Mtkvarijoen rotkossa sijaitseva Bordžomin kaupunki sijaitsee historiallisella Torin alueella. Nimi on mainittu ensimmäistä kertaa historiallisissa lähteissä 600-luvulla. Kaupungilla oli merkittävä rooli Georgian suojelemisessa ulkopuolisilta vihollisilta Etelä-Georgian keskeisenä sotilaallisena linnoituksena. Alue tuhoutuikin pahoin arabien hyökkäyksissä 600- ja 700-luvuilla sekä erityisesti mongolien hyökkäyksissä 1200- ja 1300-luvuilla. 1500-luvun lopulla osmanit valloittivat Etelä-Georgian ja Tori oli useita vuosisatoja turkkilaisen vaikutuksen alla.
Vuonna 1829 kaupunki siirtyi venäläisten haltuun ja Torin rotko nimettiin Bordžomin rotkoksi. Vaikka alueen mineraaliveden parantavista vaikutuksista oli tiedetty jo pitkään, Bordžomin vesi alkoi saada mainetta vasta 1800-luvulla kaupunkiin sijoitettujen venäläissotilaiden myötä. Vuonna 1850 rakennettiin mineraalivesipuisto, ja vuonna 1854 aloitettiin ensimmäisen pullotustehtaan rakentaminen kaupunkiin. Vuonna 1864 tsaari Aleksanteri II:n veli, suuriruhtinas Mihail Nikolajevitš perusti Bordžomiin kesäresidenssinsä, ja häntä seurasivat muut Romanov-suvun jäsenet. Vuosina 1892–1895 Mtkvarin rannalle Likaniin rakennettiin suuriruhtinas Nikolai Mihailovitšin uusrenessanssityylinen kesäpalatsi. Vähitellen Bordžomista kehittyi Kaukasuksen alueen merkittävin terveyskylpyläkohde.[3][4]
»Kaksi viikkoa oleskeluani Bordžomissa on kulunut, ja minun täytyy myöntää, että tämä on yksi mukavimmista paikoista, jonka olen ikinä nähnyt. Kaikki on täällä niin ihanaa, että olen syvästi rakastunut Bordžomiin ...[3]»
(Pjotr Tšaikovski kirjeessä ystävälleen vuonna 1877.)
Georgian ulkoasiainministeriön mukaan Venäjän asevoimien helikopterit pudottivat 15. elokuuta 2008 Bordžomin ympäristöön palopommeja, jotka sytyttivät suuren alueen metsää palamaan.[5]