Borhyaena

Nykymaailmassa Borhyaena on tärkeä rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Olipa kyseessä henkilökohtainen, sosiaalinen tai työelämä, Borhyaena:stä on tullut olennainen aihe, joka ansaitsee analysoinnin ja keskustelun. Yhteiskunnan kehittyessä Borhyaena on avaintekijä, joka vaikuttaa päätöksiimme, mielipiteisiin ja elämäntyyliin. Siksi on tärkeää syventyä Borhyaena:n kattamiin eri näkökohtiin ja ymmärtää sen vaikutukset ja laajuus jokapäiväisessä elämässä. Tässä artikkelissa tutkimme Borhyaena:n tärkeyttä ja sitä, kuinka siitä on tullut niin monia ihmisiä kiinnostava aihe nykyään.

Borhyaena
Mioseeni
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka: Pussieläimet Marsupialia
Lahko: †Sparassodonta
Heimo: †Borhyaenidae
Suku: †Borhyaena
Ameghino, 1887
Lajit
  • †B. tuberata
  • †B. macrodonta
Katso myös

  Borhyaena Wikispeciesissä
  Borhyaena Commonsissa

Borhyaena oli Etelä-Amerikassa elänyt pussieläinten suku. Borhyena kuului heimoon Borhyaenidae, johon kuului monia samankaltaisia, mutta pienempiä lihaa syöneitä pussieläimiä.[1]

Piirteet

Borhyaena oli nykyistä sutta muistuttanut eläin. Se asutti Etelä-Amerikkaa 28–5 miljoonaa vuotta sitten. Se oli noin 1,5 metriä korkea ja painoi luultavasti noin 100 kiloa. Borhyenan kallo oli noin 23 senttiä pitkä ja sillä oli luiden murskaamiseen erikoistunut hampaisto. Raskaan rakenteensa vuoksi Borhyena ei luultavasti kyennyt juoksemaan kovin nopeasti ja tästä syystä sen uskotaan metsästäneen väijymällä. Borhyaena oli viimeinen suurista borhyaenidae-heimon petoeläimistä. Boryenan uskotaan kuolleen sukupuuttoon sen hävittyä kilpailulle Pohjois-Amerikasta tulleille istukkanisäkkäille, erityisesti koiraeläimille, jotka olivat pidemmälle kehittyneitä ja täyttivät borhyenan ekologisen lokeron.[2][3]

Fossiilit

Borhyaenan fossiileja on löydetty Argentiinan Patagoniasta Santa Cruzin liuskakivikerrostumista.[4] Ensimmäiset löydöt teki argentiinalainen Florentino Ameghino 1880-luvulla[5].

Lähteet

  1. ↑ ZipcodeZoo: Borhyaena tuberata
  2. ↑ Richard Cowen, History of life, Blackwell Publishing, ISBN 978-1-405-117-562
  3. ↑ Xiaoming Wang, Richard H. Tedford, Mauricio Antón, Dogs: their fossil relatives and evolutionary history, ISBN 978-0-231-13529-0
  4. ↑ The Thylacine cloning project (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Invasion of the marsupial weasels, dogs, cats and bears... or is it? (Arkistoitu – Internet Archive)