Bountysaaret
Tässä artikkelissa puhumme Bountysaaret:stä, aiheesta, joka on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena vuosien ajan. Bountysaaret on nyky-yhteiskunnassa laajasti käsitelty käsite, jonka relevanssi on ilmennyt eri tutkimusalueilla. Historiasta psykologiaan, tieteeseen ja populaarikulttuuriin Bountysaaret on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Tässä artikkelissa tutkimme Bountysaaret:n alkuperää, merkityksiä ja vaikutuksia sekä sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan.
| Bountysaaret | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Maantiede | |
| Sijainti | |
| Merialue | Tyynimeri |
| Saaria yht. | 13 |
| Suurin saari | Depot Island |
| Pinta-ala | 1,35 km² |
| Valtio | |
| Valtio | Uusi-Seelanti |
| Väestö | |
| Väkiluku | asumaton |
Bountysaaret (engl. Bounty Islands) on saariryhmä eteläisellä Tyynellämerellä. Ne kuuluvat Uudelle-Seelannille ja sijaitsevat noin 670 kilometriä itään Uuden-Seelannin Eteläsaaresta. Saarilla ei ole ihmisasutusta.[1] 1800-luvulla saarten vesialueet olivat suosittua valaanpyyntialuetta.
Ryhmään kuuluu kolmetoista saarta[1] sekä lukuisia luotoja. Koko saariryhmän pituus on vain viisi kilometriä. Saarten korkein kohta nousee 90 metriä merenpinnan yläpuolelle. Ryhmä jakautuu kahteen pienempään ryhmään, läntiseen ja itäiseen ryhmään. Saaret löysi William Bligh vuonna 1788[1], vain kuukausia ennen kuuluisaa Bountyn kapinaa, ja ne nimettiin hänen aluksensa HMS Bountyn mukaan.
Saarilla asuu runsaasti pingviinejä[1] ja albatrosseja.
Saaret kuuluvat Unescon maailmanperintökohteeseen Uuden-Seelannin subantarktiset saaret vuodesta 1998.[2]
Lähteet
- ↑ a b c d Bounty Islands britannica.com. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 26.7.2020. (englanniksi)
- ↑ New Zealand Sub-Antarctic Islands Unesco WHC. Viitattu 5.9.2022.