Brauniitti
Nykymaailmassa Brauniitti on saavuttanut suuren merkityksen elämämme eri alueilla. Politiikasta teknologiaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan Brauniitti on noussut jatkuvan keskustelun ja keskustelun aiheeksi. Mielipiteet Brauniitti:stä vaihtelevat suuresti, mikä osoittaa sen monimutkaisuuden ja merkityksen nykyään. Tässä artikkelissa pyritään tutkimaan Brauniitti:n eri näkökohtia ja pohtimaan sen vaikutusta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Brauniitti on herättänyt suurta kiinnostusta alkuperästään ja sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään, ja on tärkeää ymmärtää sen ulottuvuus ja vaikutus nykymaailmaan.
| Brauniitti | |
|---|---|
 |
|
| Kemialliset ominaisuudet | |
| Kemiallinen kaava | Mn2+Mn3+6SiO12 |
| Fysikaaliset ominaisuudet | |
| Väri | Ruskeanmusta, harmaa |
| Asu | Prismaattinen, massamainen tai rakeinen |
| Kidejärjestelmä | Tetragoninen |
| Kaksostus | Kyllä |
| Lohkeavuus | Täydellinen |
| Murros | Epätasainen |
| Kovuus Mohsin asteikolla | 6–6,5 |
| Tiheys | 4,72–4,83 g/cm³ |
| Optiset ominaisuudet | |
| Kiilto | Metallinkiilto |
| Viiru | Musta |
| Läpinäkyvyys | Läpinäkymätön |
Brauniitti on jalosilikaattimineraali, joka sisältää mangaania. Sen kemiallinen kaava on Mn2+Mn3+6SiO12.
Brauniittikiteet ovat yleensä hyvin muodostuneita lyhyitä ja prismapintaisia. Joskus mineraali on rakeinen tai massamainen. Brauniitilla esiintyy yleensä kaksostusta.
Brauniitilla on rauta ja kalsiumpitoinen muunnos brauniitti II (Ca(Mn3+,Fe3+)14SiO24), jota löydettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1967 Kalaharista Etelä-Afrikasta.
Lähteet
- https://www.mindat.org/min-757.html
- Hytönen, Kai: Suomen mineraalit, s. 75. GTK, 1999.
