Bruno Sundman

Tässä artikkelissa perehdymme Bruno Sundman:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen alkuperää, sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa ja sen vaikutuksia eri elämänalueille. Bruno Sundman on ollut mielenkiinnon ja keskustelun aiheena läpi historian, ja se on motivoinut filosofeja, tiedemiehiä, taiteilijoita ja ihmisiä kaikilta elämänaloilta kaivamaan syvemmälle sen merkitystä ja vaikutuksia. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tarkastelemme Bruno Sundman:n tärkeimpiä näkökohtia sen ensimmäisistä ilmenemismuodoista sen nykyiseen läsnäoloon tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä monipuolisesta ja jännittävästä aiheesta.

Bruno Johannes (Bruno J.) Sundman (7. syyskuuta 1920 Karjaa – 7. elokuuta 2002) oli suomalainen poliitikko. Sundman toimi kansanedustajana SDP:n eduskuntaryhmässä vuosina 1951–1958 valittuna Uudenmaan läänin vaalipiiristää. Kunnallispolitiikassa Sundman toimi Karjaan kauppalanvaltuuston jäsenenä. Sundman oli presidentin valitsijamiehenä vuonna presidentivaalissa 1956.[1]

Sundmanin koulutus oli kansakoulu. Työelämässä Sundman oli maalarinopissa 1934–1936, tehdastyöläisenä 1936–1940, Suomen ruotsalaisen työväenliiton asiamiehenä 1946–1949, Suomen ruotsalaisen työväenliiton liittosiihteerinä 1949–1952, Keuhkovammaliiton jaostopäällikkönä vuodesta 1958 sekä TUL:n ruotsinkielisen tiedotuslehden AIF-lehden (myöh. Sport-eko) toimittajana.[1]

Sundmanin vanhemmat olivat tehdastyöläinen Axel Einar Sundman ja Amanda Josefina Andström. Sundmanin puoliso vuodesta 1949 oli Ulla Birgitta Lindblom. Heillä on kolme lasta, Folke Olav Johannes (s. 1951), Per Henrik (s. 1953) ja Bo Anders (s. 1955), joista Folke Sundman[1] on ollut kansalaisaktivisti ja Suomen Rauhanliiton ja Kepan toiminnanjohtaja[2].

Lähteet

  1. ↑ a b c Bruno Sundman Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. ↑ Kehityslehti