Cajetan Thieneläinen

Tässä artikkelissa tutkimme Cajetan Thieneläinen:n aihetta ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Vuosien ajan Cajetan Thieneläinen on ollut tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena, koska se on merkityksellistä useilla eri aloilla, sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla. Kautta historian Cajetan Thieneläinen:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmiskunnan kehityksessä, ja se on vaikuttanut yksilöihin, yhteisöihin ja kulttuureihin ympäri maailmaa. Alkuperäistään nykytilanteeseensa Cajetan Thieneläinen on synnyttänyt keskusteluja, tutkimusta ja pohdintoja, jotka ovat auttaneet laajentamaan ymmärrystämme tästä aiheesta. Tässä mielessä on olennaista analysoida kriittisesti Cajetan Thieneläinen:n merkitystä nykyään ja sitä, kuinka sen läsnäolo edelleen muokkaa tapaamme, jolla olemme vuorovaikutuksessa ja toimimme nykypäivän yhteiskunnassa.

Pyhä Cajetan Thieneläinen
Pyhää Cajetania esittävä patsas
Pyhää Cajetania esittävä patsas
Henkilötiedot
Syntynyt6. lokakuuta 1480[1]
Vicenza, Italia[2]
Kuollut7. elokuuta 1547[1]
Napoli, Italia[2]
Ammatti pappi[2]
Vanhemmat Caspar de Thienna ja Maria Porta[2]

Pyhä Cajetan Thieneläinen (6. lokakuuta 1480 Vicenza, Italia7. elokuuta 1547 Napoli, Italia) oli pappi, pyhimys ja yhteisön Ordo Clericorum Regularium perustaja.[1][2][3] Hän syntyi toiseksi pojaksi hurskaaseen Caspar de Thiennan ja Maria Portan perheeseen.[2] Cajetanin äiti omisti hänet hänen kasteensa jälkeen Neitsyt Marialle.[4] Hän opiskeli lakia Paduassa, ja hänelle tarjottiin tehtäviä hallituksessa, mutta hän kieltäytyi etsiäkseen hengellistä kutsumusta Roomassa.[2] Hänet huomattiin ja pakotettiin ottamaan vastaan virka mutta vihittiin myöhemmin papiksi vuonna 1516.[2][5] Hän perusti 3. toukokuuta 1524 kolmen muun kanssa yhteisön Ordo Clericorum Regularium.[2][3] He omistautuivat saarnaamiselle, sakramenttien jakamiselle ja kirkon seremonioiden huolelliselle toteuttamiselle.[6] Hän kuoli 1547 Napolissa luonnollisista syistä.[2] Paavi Urbanus VIII julisti hänet autuaaksi 8. lokakuuta 1629 ja paavi Klemens X julisti hänet pyhimykseksi 12. huhtikuuta 1671.[2] Hän eli seuraavien yhdeksän paavin hallintokausien aikana: Sixtus IV (1471–1484), Innocentius VIII (1484–1492), Aleksanteri VI (1492–1503), Pius III (1503), Julius II (1503–1513), Leo X (1513–1521), Hadrianus VI (1522–1523), Klemens VII (1523–1534) ja Paavali III (1534–1549).[7] Hän on työntekijöiden, työpaikan etsijöiden, työttömien, uhkapelaajien, pankkiirien, Argentiinan, Albanian, Brasilian, El Salvadorin, Guatemalan ja Italian suojeluspyhimys.[1] Hänen reliikkejään on pyhän Paavalin kirkossa Napolissa, ja hänen juhlaansa vietetään 7. elokuuta.[5]

Cajetania on muistettu roomalaiskatolisessa messussa seuraavanlaisella latinankielisellä kollehtarukouksella:[8]

»Deus, qui beáto Caietáno Confessóri tuo apostólicam vivéndi formam imitári tribuísti: da nobis, eius intercessióne et exémplo, in te semper confídere et sola cæléstia desideráre. (Jumala, joka annoit siunatulle Cajetan Tunnustajallesi apostolisen elämäntavan noudatettavaksi: salli meidän hänen esirukouksensa ja esimerkkinsä kautta luottaa aina sinuun ja toivoa vain taivasta.)»

Lähteet