Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Carl Christian Rosenbröijer:n aihetta ja kaikkia sen vaikutuksia. Sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen sukeltamme kattavaan analyysiin, joka kattaa kaikki asiaankuuluvat näkökohdat. Olipa Carl Christian Rosenbröijer henkilö, historiallinen tapahtuma, sosiaalinen ilmiö tai mikä tahansa muu kiinnostava aihe, tavoitteemme on tarjota täydellinen ja yksityiskohtainen yleiskatsaus, joka tyydyttää lukijoidemme uteliaisuuden. Näillä linjoilla perehdymme eri näkökohtiin, jotka ovat ominaisia Carl Christian Rosenbröijer:lle, sen vaikutuksesta yhteiskuntaan sen merkityksellisyyteen nykyisessä panoraamassa. Ei ole epäilystäkään siitä, että Carl Christian Rosenbröijer herättää laajaa kiinnostusta, ja siksi ehdotamme syvällistä ja paljastavaa ilmettä, jonka avulla voimme ymmärtää sen todellisen laajuuden.
Carl Christian Rosenbröijer (vuoteen 1819 asti Bröijer, 1762–1832) oli suomalainen majuri ja tilanomistaja.
Rosenbröijer palveli Ruotsin armeijassa, osallistui vänrikkinä Kustaa III:n sotaan 1788–1790 ja Suomen sotaan 1808 Adlercreutzin rykmentissä Viaporin puolustajana. Sen jälkeen hän erosi palveluksesta ja asettui Laukaan Uddegårdin tilalle maanviljelijäksi (nyk. Jääskelän tila Jyväskylän Oravisaaressa). Vuonna 1819 Rosenbröijer perusti sahan Haapakoskelle (nyk. Vaajakoski).[1]
Rosenbröijerin katsotaan olleen aloitteentekijä Jyväskylän kaupungin perustamisessa, kun hän käytti asiasta puheenvuoron Laukaan pitäjänkokouksessa 1823. Kaupunki perustettiin vuonna 1837. Jo paljon ennen Rosenbröijeriä vuoden 1765 valtiopäivillä Jyväskylän kaupungin perustamista ehdotti saarijärveläinen talollinen Taavetti Taavetinpoika Ruokonen, mutta aloite jäi tuolloin toteutumatta.[2]