Carl Jacob Gardberg

Nykyään Carl Jacob Gardberg:stä on tullut erittäin tärkeä aihe yhteiskunnassamme. Tekniikan ja globalisaation myötä Carl Jacob Gardberg on ottanut johtavan roolin jokapäiväisen elämän eri alueilla. Politiikasta populaarikulttuuriin Carl Jacob Gardberg on merkittävästi vaikuttanut tapaamme olla vuorovaikutuksessa ja suhteemme toisiimme. Tässä artikkelissa tutkimme Carl Jacob Gardberg:n merkitystä ja sen vaikutusta elämämme eri puolille sekä sen vaikutuksia tulevaisuuteen.

Museoviraston ylijohtaja Gardberg puhuu Suomen merimuseon avajaisissa Helsingin Hylkysaaressa, 18. toukokuuta 1981.

Carl Jacob Reinhold Gardberg (16. marraskuuta 1926 Helsinki[1] – 31. toukokuuta 2010 Helsinki[2][3]) oli suomenruotsalainen arkeologi, historiantutkija ja tietokirjailija. Hän oli oppiarvoltaan filosofian tohtori (Åbo Akademi 1959).[4]

Ura

Gardberg toimi Turun kaupungin historiallisen museon johtajana 1960–1972,[5] ja hänet nimitettiin Museoviraston ylijohtajaksi ja valtionarkeologiksi 1972.[3] Gardberg jäi virastaan eläkkeelle vuonna 1992.[6]

Gardberg kirjoitti useita teoksia paikallishistoriasta, muun muassa Turun, Porvoon ja Suomen keskiaikaisten linnojen historiasta, sekä kirjan Santiago de Compostela: Matka Pyhän Jaakobin haudalle, joka kertoo pyhiinvaellusmatkoista Santiago de Compostelaan sekä historiallisten dokumenttien että kirjoittajan omien kokemusten valossa.

Perhe

Carl Jacob Gardbergin isä oli ylikirjastonhoitaja Carl-Rudolf Gardberg.

Palkinnot ja tunnustukset

Teoksia

  • Åbo Slott under den äldre Vasatiden (väitöskirja). SMYA 60: Helsingfors, 1959.
  • Turun linna ja sen restaurointi. Turku, 1961.
  • Turun linnan kolme Katariinaa. Helsinki, 1986.
  • Suomen kartanoita. Helsinki Otava, 1989.
  • Kuninkaantie Turusta Viipuriin. Helsinki Otava, 1991.
  • Suomen keskiaikaiset linnat. 1993.
  • Porvoon kaupungin historia I. Porvoon seudun esihistoria. Keskiaika ja 1500-luku. Porvoo, 1996.
  • Santiago de Compostela: Matka Pyhän Jaakobin haudalle. 2001. ISBN 951-50-1214-7.
  • Kivestä ja puusta: Suomen linnoja, kartanoita ja kirkkoja. Helsinki, 2002.
  • Veritas – Totuus! Turun dominikaanit keskiajalla. 2005.

Lähteet

  1. ↑ Kuka kukin on 2007. Otava, 2006.
  2. ↑ Langh, Sara: Carl Jacob Gardberg död. Yle Svenska. 31.5.2010. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 18.6.2010. (ruotsiksi)
  3. ↑ a b Edgren, Torsten: Arkeologi kirjoitti Turun linnan kolmesta Katarinasta. (Tilaajille) Helsingin Sanomat, 2.7.2010, s. B 11. Artikkelin verkkoversio.
  4. ↑ Yliopistolehti (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Turku.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 125. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8

Aiheesta muualla