Cesium-137

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Cesium-137:n mielenkiintoista maailmaa, joka on nykyään erittäin tärkeä aihe. Cesium-137 on aihe, joka on kiinnittänyt niin asiantuntijoiden kuin fanienkin huomion, sillä sen vaikutus ulottuu useille arkielämän alueille. Cesium-137 on herättänyt keskustelua, jossa erilaiset näkemykset ja mielipiteet kohtaavat toisiaan terveysalan vaikutuksista politiikkaan ja kulttuuriin. Tässä artikkelissa analysoimme Cesium-137:n tärkeimpiä näkökohtia sekä sen vaikutuksia ja mahdollisia tulevaisuuden haasteita.

Cesium-137:n leviäminen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudessa.

Cesium-137 (137Cs) on cesiumin radioaktiivinen isotooppi, joka muodostuu yleisimmin ytimen halkeamis- eli fissioreaktiossa.

Cesium-137:n puoliintumisaika on noin 30 vuotta. Suurin osa isotoopista cesium-137 hajoaa beeta­hajoamisella bariumin metastabiiliksi isomeeriksi barium-137m:ksi (137mBa). Ba-137m:n puoliintumisaika on noin 153 sekuntia ja se hajoaa lopulta stabiiliksi barium-137:ksi[1]. Hajoamisessa vapautuu energiaa 1,175628 MeV.[2]

Cesium-137:ää ja siitä lähtevää säteilyä käytetään muun muassa säteilymittarien kalibrointiin, sädehoitoon sekä nesteiden virtausten ja materiaalien paksuuden mittaamiseen.[3]

Cesium-137:ää on levinnyt ympäristöön muun muassa Tšernobylin ydin­voimala­onnettomuudessa 1986[4] ja Fukushiman ydin­voimala­onnettomuudessa 2011.[5]

Terveysvaikutukset

Cesium-137 liukenee veteen ja se käyttäytyy elimistössä samalla tavalla kuin kalium ja rubidium. Elimistössä cesium leviää enemmän tai vähemmän tasaisesti koko elimistöön, lihaksiin enemmän ja luustoon vähemmän. Cesiumin biologinen puoliintumisaika on lyhyt, noin 70 päivää.[6] Koirilla tehdyt kokeet osoittavat yhden annoksen suuruudeltaan 3 800 μCi/kg (noin 44 μg/kg cesium-137:ä) tappavan kolmessa viikossa.[7]

Cesium-137-myrkytystä voidaan hoitaa preussinsinisellä, joka sitoo sen kemiallisesti ja jouduttaa siten sen poistumista elimistöstä.[8]

Fissiotuotteet, joilla on keskipitkä puoliintumisaika
Nuklidi Puoliin-
tumis-
aika
vuosia		 Osuus
hajoamis-
tuotteista
%		 Hajoamis-
energia
keV		 Hajoamis-
tapa
155Eu 4,76 0,0803 252 βγ
85Kr 10,76 0,2180 687 βγ
113mCd 14,1 0,0008 316 β
90Sr 28,9 4,505 546 β
137Cs 30,23 6,337 546 βγ
121mSn 43,9 0,00005 390 βγ
151Sm 96,6 0,5314 77 β

Lähteet

  1. ↑ Wilson, Jerry D. & Hernández-Hall, Cecilia A.: Physics Laboratory Experiments, s. 514. Cengage Learning, 2014. ISBN 9781285738567 (englanniksi)
  2. ↑ Cesium-137 Wolfram Alpha. Arkistoitu 18.3.2011. Viitattu 10.10.2011.
  3. ↑ Radioisotope Brief: Cesium-137 (Cs-137) bt.cdc.gov. Arkistoitu 29.3.2016. Viitattu 10.10.2011.
  4. ↑ Thsernobyl-laskeuma Säteilyturvakeskus. Arkistoitu 17.9.2011. Viitattu 10.10.2011.
  5. ↑ Fukushima radioactive fallout nears Chernobyl levels New Scientist. Viitattu 10.10.2011.
  6. ↑ R. Nave: Biological Half-life Hyperphysics. (englanniksi)
  7. ↑ H. C. Redman, ym.: Toxicity of 137-CsCl in the Beagle. Early Biological Effects. Radiation Research vol. 50, no. 3, 1972, s. 629–648. PubMed:5030090 doi:10.2307/3573559 JSTOR:3573559 Artikkelin verkkoversio.
  8. ↑ http://www.bt.cdc.gov/radiation/prussianblue.asp (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla