Tässä artikkelissa Chūhei Nanbu:n aihetta käsitellään laajasta ja yksityiskohtaisesta näkökulmasta. Analysoidaan Chūhei Nanbu:n vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan sekä sen historiallista merkitystä ja vaikutusta eri alueilla. Lisäksi keskustellaan eri näkökulmista ja esitetään argumentteja Chūhei Nanbu:n puolesta ja vastaan, jotta tästä aiheesta saadaan tasapainoinen ja täydellinen näkemys. Lisäksi tutkitaan Chūhei Nanbu:n tulevaisuuden vaikutuksia ja mahdollisia strategioita sen tehokkaaksi käsittelemiseksi. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota lukijoille syvä ja rikas käsitys Chūhei Nanbu:stä, jolloin he voivat muodostaa oman mielipiteensä ja osallistua asiasta käytävään tietoiseen keskusteluun.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
![]() Chuhei Nanbu | |||
Maa: ![]() | |||
Miesten yleisurheilu | |||
![]() | |||
![]() |
Los Angeles 1932 | kolmiloikka | |
![]() |
Los Angeles 1932 | pituushyppy |
Chūhei Nanbu (jap. 南部忠平, 27. toukokuuta 1904 Sapporo – 23. heinäkuuta 1997 Osaka) oli japanilainen yleisurheilija ja olympiavoittaja. Hän on ainoa urheilija, jolla on samanaikaisesti ollut hallussaan sekä pituushypyn että kolmiloikan maailmanennätykset.
Amsterdamin kesäolympialaisissa vuonna 1928 Nanbu oli neljäs kolmiloikassa (maanmies Mikio Oda otti kultaa) ja yhdeksäs pituushypyssä[1] sekä osallistui Japanin joukkueessa 4 × 100 metrin viestiin.
27. lokakuuta 1931 Tokiossa Nanbu hyppäsi pituutta 798 senttiä ja paransi entistä ennätystä viidellä sentillä. Tämä pysyi maailmanennätyksenä aina Jesse Owensin vuonna 1935 hyppäämään legendaariseen 813 senttiä kantaneeseen hyppyyn asti.[2] Japanin-ennätyksenä tulos säilyi 39 vuoden ajan.[3]
Vuoden 1932 olympialaisissa Nanbu oli suosikki molemmissa pituussuuntaisissa hypyissä. Pituushypyssä kipeä selkä vaivasi Nanbua ja hän jäi pronssille[3]. Kaksi päivää myöhemmin kolmiloikassa Nanbu kuitenkin otti kultaa ja teki uuden maailmanennätyksen 15,72 m[3]. Näin ollen hänellä oli samanaikaisesti sekä pituushypyn että kolmiloikan ennätykset[3]. Kolmiloikan ennätyksen rikkoi Jack Metcalfe vuonna 1935[4].
Urheilu-uransa jälkeen Chūhei Nanbu oli urheilutoimittajana Mainichi shinbun -lehdessä. Hän toimi myös Japanin yleisurheiluliiton päävalmentajana ja Japanin joukkueen johtajana vuoden 1964 Tokion olympialaisissa.
Nanbu kuoli 93-vuotiaana keuhkokuumeeseen.
1896: James Connolly | 1900: Myer Prinstein | 1904: Myer Prinstein | 1908: Timothy Ahearne | 1912: Gustaf Lindblom | 1920: Vilho Tuulos | 1924: Nick Winter | 1928: Mikio Oda | 1932: Chūhei Nanbu | 1936: Naoto Tajima | 1948: Arne Åhman | 1952: Adhemar Ferreira da Silva | 1956: Adhemar Ferreira da Silva | 1960: Józef Szmidt | 1964: Józef Szmidt | 1968: Viktor Sanejev | 1972: Viktor Sanejev | 1976: Viktor Sanejev | 1980: Jaak Uudmäe | 1984: Al Joyner | 1988: Hristo Markov | 1992: Mike Conley | 1996: Kenny Harrison | 2000: Jonathan Edwards | 2004: Christian Olsson | 2008: Nelson Évora | 2012: Christian Taylor | 2016: Christian Taylor | 2020: Pedro Pichardo | 2024: Jordan Díaz |