Tässä artikkelissa tutkimme Chankillo:n aihetta yksityiskohtaisesti analysoimalla sen alkuperää, kehitystä ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Esittelemme lukijoille Chankillo:n historian ja kontekstin, ja perehdymme sen moniin puoliin ja ulottuvuuksiin sen kulttuurisista vaikutuksista sen vaikutuksiin jokapäiväisessä elämässä. Kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla tarkastelemme Chankillo:n eri näkökulmia ja mielipiteitä tarjoamalla panoraamanäkymän, jonka avulla voimme ymmärtää sen merkityksen nykymaisemassa. Tämän lukemisen loppuun mennessä toivomme, että lukijat ovat saaneet täydellisemmän ja rikastuneemman ymmärryksen Chankillo:stä, samalla kun he ovat motivoituneita pohtimaan sen omaa merkitystä ja merkitystä elämässään.
Chankillo | |
---|---|
Chankillon kolmetoista tornia nähtynä läheisellä kukkulalla olevasta linnoituksesta. |
|
Sijainti | |
![]() ![]() Chankillo |
|
Koordinaatit | |
Valtio |
![]() |
Ajanjakso | n. 300 eaa. |
Aiheesta muualla | |
Chankillo tai Chanquillo on muinainen monumenttikompleksi Perun rannikkoaavikolla Casma-Sechinin altaassa Ancashin alueella. Raunioihin kuuluu Chankillon linnoitus kukkulan huipulla, kolmentoista tornin muodostama aurinko-observatorio[1] sekä asuin- ja kokoontumispaikkoja. Se on rakennettu 300-luvulla eaa. Chankillo on ollut heinäkuusta 2021 alkaen Unescon maailmanperintökohde.[2][3] Alue on kooltaan noin neljä neliökilometriä.
Chankillon aurinko-observatorion muodostavat kolmetoista säännöllisin välein pohjois-eteläsuuntaiselle harjanteelle rakennettua kivitornia.[2] Ne muodostavat 300 metriä pitkän ”hammastetun” horisontin, jossa on kapeita rakoja säännöllisin välein. Tutkijat ovat löytäneet kaksi mahdollista katselupaikkaa, toinen idässä ja toinen lännessä. Näiltä paikoilta katsottuna tornien rivistö vastaa hyvin tarkasti auringon nousu- ja laskukohtia vuoden eri vaiheissa. Talvipäivänseisauksena aurinko nousee Chankillon etelänpuoleisimman tornin takaa (lännestä katsottuna), ja siirtyy vuoden mittaan vähitellen, kunnes kesäpäivänseisauksen aikaan, puoli vuotta myöhemmin, se nousee rivin pohjoisimman tornin takaa[4].
Chankillon tornit ovat mahdollisesti varhaisin tunnettu observatorio Amerikassa. Chankillon asukkaat olisivat pystyneet määrittämään päivämäärän parin vuorokauden tarkkuudella pelkästään seuraamalla auringon nousua ja laskua eri tornien kohdalla[5]
Tornit on tunnettu vuosisatojen ajan. Thor Heyerdahl spekuloi kirjassaan Kon-Tiki – lautalla yli Tyynenmeren niiden astronomisella merkityksellä, mutta vasta vuonna 2007 Iván Ghezzi ja Clive Ruggles esittivät tarkemman hypoteesin.[6][1]