Charles Babbage

Aihe Charles Babbage on yksi tämän hetken ajankohtaisimmista, koska sillä on merkittävä vaikutus yhteiskuntaamme. Tätä aihetta käsiteltäessä on otettava huomioon useita näkökohtia sen historiallisesta alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja näkökulmia Charles Babbage:stä, tavoitteenamme tarjota täydellinen ja tasapainoinen näkemys. Analysoimme tämän aiheen eri näkökulmia sekä sen mahdollisia seurauksia henkilökohtaisella, sosiaalisella ja poliittisella alueella. Lisäksi tutkimme, kuinka Charles Babbage on kehittynyt ajan myötä ja miten se edelleen vaikuttaa elämäämme nykyään.

Charles Babbage FRS
Henkilötiedot
Syntynyt26. joulukuuta 1791
Lontoo, Englanti
Kuollut18. lokakuuta 1871 (79 vuotta)
Lontoo, Englanti[1]
Koulutus ja ura
Tutkimusalue matematiikka, filosofia
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Charles Babbage (26. joulukuuta 1791 Lontoo – 18. lokakuuta 1871 Lontoo[1]) oli englantilainen matemaatikko ja filosofi.[2] Hän oli ensimmäisiä tieteilijöitä, jotka keksivät ajatuksen ohjelmoitavasta tietokoneesta.

Elämä ja teot

Osa Babbagen differenssikoneesta vuodelta 1853.
On the economy of machinery and manufactures, 1835

Babbage ei elämänsä aikana saanut yhtään mekaanista tietojenkäsittelykonettaan täysin valmiiksi. Hänen yhteistyökumppaninsa oli Ada Lovelace. Yhdessä he pystyivät keskustelemaan sellaisista tietotekniikan käsitteistä kuin laskentaoperaatio ja muuttuja, jotka olivat todellisuutta vasta toista sataa vuotta myöhemmin.[3]

Ohjelmoitavan laskukoneen idea tuli esille mekaanisessa differenssikoneessa. Babbage oli aikaisemmin matkustanut Ranskaan ja tavannut Gaspard de Pronyn, joka oli Ranskan suuren vallankumouksen seurauksena organisoinut trigonometristen taulukoiden uusiksi laskemista, kun tarkoituksena oli ottaa käyttöön suorakulmaksi 100-jakoinen asteitus. De Prony oli jakanut laskennan yksinkertaisiin osatehtäviin ja vei urakan läpi kuudessa vuodessa 80 laskijan voimin. Babbage sai tärkeitä vaikutteita de Pronylta. Babbage laati suunnitelman mekaanisesta laskukoneesta logaritmitaulukoiden laskemiseksi ja onnistui saamaan sille rahoituksen Ison-Britannian valtiolta 1823. Babbage ei koskaan saanut valmiiksi differenssikonetta, kun hän keskittyi analyyttiseksi koneeksi kutsutun ohjelmoitavan koneen kehittämiseen. Hallitus lakkasi rahoittamasta koneen rakentamista vuonna 1832, jolloin valmiina oli osakokonaisuuksia koneen toiminnan esittelemiseksi.[4]

Babbage keksi reikäkorttien avulla kaksi ohjelmoitavan tietokoneen periaatetta, reikäkorttien sisällön määräämän suoritusjärjestyksen eli pakotetun hypyn sekä ehdollisen hypyn. Babbagen keksintö avasi automaatiolle rajattomien toimintamahdollisuuksien maailman. Babbagen poika Henry Babbage rakensi tietokoneen keskusyksikön osajärjestelmän, joka toimi kuten oli suunniteltu. Tämä laite lahjoitettiin Harvardin yliopistolle 1886. Yli puoli vuosisataa myöhemmin sen löysi Howard Aiken. Aiken paneutui Babbagen julkaisuihin ja oivalsi, että uusilla sähköisillä ratkaisuilla Babbagen ideat voidaan toteuttaa. Aiken meni keskustelemaan ideoistaan IBM:n pääjohtajan Thomas J. Watsonin kanssa. IBM:stä tuli 1950-luvulla johtava tietokoneiden valmistaja.[4]

1850-luvulla Ruotsissa rakennettiin useita versioita Babbagen periaatteella toimivista koneista, joista yksi toimitettiin 1859 Englannin väestörekisterikeskukselle. Monimutkaiset mekaaniset laitteet olivat kuitenkin liian herkkiä rikkoutumaan eivätkä siten olleet käyttökelpoisia.[5] Differenssikone 2 rakennettiin alkuperäisten piirustusten perusteella vuonna 1991 ja todettiin täydellisesti toimivaksi.

Vuonna 1854 Babbage kehitti tilastollisen menetelmän, jolla sai murrettua Vigenére-salauksen. Tätä ei kuitenkaan julkaistu, joten Britannia saattoi avata salattuja viestejä Krimin sodassa. Tämän vuoksi kunnia keksinnöstä meni preussilaiselle upseerille Friedrich Kasiskille vuonna 1863.[6][7][8] Babbage oli Royal Societyn jäsen.[1]

Tätä nykyä Charles Babbage tunnetaan ”tietokonelaskennan isänä”. Hän keksi myös nopeusmittarin sekä karja-auran veturiin.[1]

Julkaisut

  • A Comparative View of the Various Institutions for the Assurance of Lives (Julkaisija:J. Mawman, 1826, Lontoo)
  • Reflections on the Decline of Science in England, and on Some of Its Causes (Julkaisija:B. Fellowes, 1830, Lontoo)
  • On the Economy of Machinery and Manufactures (Julkaisija:Charles Knight, 1835, Lontoo)
  • The Ninth Bridgewater Treatise, a Fragment (Julkaisija:John Murray, 1837, Lontoo)
  • Table of the Logarithms of the Natural Numbers from 1 to 108000 (Julkaisija:William Clowes and Sons, 1841, Lontoo)
  • The Exposition of 1851 (Julkaisija:John Murray, 1851, Lontoo)
  • Passages from the Life of a Philosopher (Julkaisija:Longman, 1864, Lontoo)
  • Science and Reform: Selected Works of Charles Babbage (Julkaisija:Cambridge University Press, 1989)

Lähteet

  • Boyer, Carl B. & Merzbach, Uta C.: Tieteiden kuningatar – Matematiikan historia, osa II, s. 744. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House, 1994. ISBN 951-884-158-6
  • Chaline, Eric: 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa, s. 33. (Alkuteos 50 Machines that Changed the Course of History, 2012) Suomentanut Veli-Pekka Ketola. Moreeni, 2013. ISBN 978-952-254-160-4
  • Gleick, James: Informaatio. Helsinki: Art-House, 2013. ISBN 978-951-884-498-6
  • Wiio, Antti: Kun tietotekniikka muutti maailmaa, Vallankumoukselliset IT-keksinnöt kivikaudelta nykypäivään. Espoo: Tecnologos Oy / Deltakirjat, 2007. ISBN 978-951-96141-2-0

Viitteet

  1. ↑ a b c d Charles Babbage Encyclopaedia Britannica. 14.10.2018. Viitattu 16.10.2018.
  2. ↑ Boyer, s. 744
  3. ↑ Gleick 2013, s. 123–125.
  4. ↑ a b Wiio 2007, s. 215–224.
  5. ↑ Chaline 2013, s. 33.
  6. ↑ Shene, Ching-Kuang: Kasiski's Method Department of Computer Science Michigan Technological University. Viitattu 17.10.2018.
  7. ↑ Phil Factor: The biggest secret? Simple Talk -blog. 13.7.2008. Viitattu 17.10.2018.
  8. ↑ Alexander Stanoyevitch: Introduction to Cryptography with Mathematical Foundations and Computer Implementations, s. 187–. CRC Press, 9.8.2010. ISBN 978-1-4398-1763-6 Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla