Nykymaailmassa Charles Hagan on jatkuvasti puhuttu aihe, joka koskee kaikenikäisiä ihmisiä ja kaikkialla maailmassa. Sen vaikutus ei jää huomaamatta, ja sen merkitys on kiistaton jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Charles Hagan on herättänyt keskustelua, ollut tutkimuksen kohteena ja herättänyt lukuisten asiantuntijoiden kiinnostuksen. Kautta historian Charles Hagan on kehittynyt ja sopeutunut sosiaalisiin, poliittisiin ja teknologisiin muutoksiin, mikä on vaikuttanut merkittävästi tapaamme kohdata nykyajan ja tulevaisuuden haasteet. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Charles Hagan:n vaikutusta ja analysoimme sen vaikutusta eri yhteyksissä. Tavoitteena on ymmärtää paremmin sen merkitys ja sen vaikutukset nyky-yhteiskunnassa.
Charles Eero Wilho Hagan (17. toukokuuta 1922 Helsinki – 7. helmikuuta 1998 Nakkila[1]) oli suomalainen arkkitehti.
Charles Haganin vanhemmat olivat kirjailija Elsa Soini ja konsuli Eero Hagan.[2] Hagan kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin toisesta suomalaisesta lyseosta 1942 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1949. Tämän jälkeen hän työskenteli arkkitehtina Asuntorakennustuotannon valtuuskunta Aravassa, ja opetti myös vuodesta 1951 lähtien tyylioppia Suomen taideakatemiassa, kunnes perusti oman arkkitehtitoimiston Porin 1954.
Hän oli suunnittelemassa Riihikedon kaupunginosan arava-aluetta ja vuosina 1968–1985 Hagan toimi Porin apulaisasemakaava-arkkitehtina. Hänen työnsä ovat enimmäkseen Porin seudulle valmistuneita rivi- ja omakotitaloja sekä kesähuviloita. Muista töistä tunnetuimpia ovat yhdessä Olaf Küttnerin kanssa suunniteltu Hotelli Juhana Herttua sekä Keskuskartano, joka valmistuessaan oli Pohjoismaiden suurin vuokratalo. Oman yksityiskotinsa Villa Präskinrinteen Hagan suunnitteli ja rakennutti Nakkilaan vuonna 1961. Se toimi myös hänen koetalonaan ja muuttui aina uusien suunnitelmien mukaan.[1][3]