Charles Villiers Stanford

Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Charles Villiers Stanford:n maailmaan, aiheeseen, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja joka herättää suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Näillä linjoilla tutkimme Charles Villiers Stanford:een liittyviä eri näkökohtia sen historiasta ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykyään. Lisäksi analysoimme Charles Villiers Stanford:n mahdollisia vaikutuksia ja seurauksia eri alueilla sekä alan asiantuntijoiden mielipiteitä ja näkökulmia. Epäilemättä Charles Villiers Stanford on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, joten on välttämätöntä tarkastella sitä huolellisesti ja pohtia sen merkitystä nykymaailmassa.

Charles Villiers Stanford vuonna 1894.

Charles Villiers Stanford (30. syyskuuta 1852 Dublin – 29. maaliskuuta 1924 Lontoo) oli Isossa-Britanniassa toiminut irlantilaissyntyinen säveltäjä.[1]

Stanford valmistui Cambridgen Queens’ Collegesta ja täydensi opintojaan Saksassa. Hän toimi Trinity Collegen urkurina lähes 20 vuotta ja oli myös kuoronjohtajana yliopistossa. Vuonna 1882 hän liittyi Royal College of Musicin henkilökuntaan, ja vuonna 1887 hänestä tuli Cambridgen yliopiston professori. Hänet lyötiin ritariksi vuonna 1902. Hänet haudattiin Henry Purcellin viereen Westminster Abbeyyn.[1]

Stanfordin oppilaiden joukossa olivat Ralph Vaughan Williams, Gustav Holst, Samuel Coleridge-Taylor, John Ireland, Frank Bridge ja Arthur Bliss. Hänen sävellystuotantoonsa lukeutuu hengellisiä teoksia, seitsemän sinfoniaa ja kolme pianokonserttoa. Hänen ainoa suosiota saavuttanut oopperansa oli Shamus O’Brien (1896).[1]

Lähteet