Charles de Saint-Évremond
Nykymaailmassa Charles de Saint-Évremond:stä on tullut erittäin tärkeä ja keskustelunaihe. Alkuperäisestä lähtien Charles de Saint-Évremond on vaikuttanut ihmisten elämään monin eri tavoin synnyttäen ristiriitaisia mielipiteitä ja eriäviä näkemyksiä. Sen vaikutus on ylittänyt rajat ja se on ollut ennen ja jälkeen ihmiskunnan historiassa. Ajan myötä Charles de Saint-Évremond on ollut tutkimuksen, analyysin ja pohdinnan kohteena, eikä sen merkitys ole lakannut kasvamasta. Tässä artikkelissa tutkimme Charles de Saint-Évremond:n eri puolia, analysoimme sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja sen ennustetta tulevaisuuteen.
Charles de Marguetel de Saint-Denis, seigneur de Saint-Évremond (1. huhtikuuta 1610 Saint-Denis-le-Guast, Normandia, Ranska – 29. syyskuuta 1703 Englanti) oli ranskalainen sotilas, esseisti, kirjallisuuskriitikko ja epikurolainen ajattelija.[1]
Saint-Évremond opiskeli jesuiittojen koulussa Pariisissa, sekä Caenissa. Myöhemmin hän opiskeli jonkin aikaa lakia College d'Harcourtissa, mutta liittyi sitten armeijaan. Hän osallistui muun muassa suureen osaan kolmikymmenvuotista sotaa. Sotaretkillään hän opiskeli Michel de Montaignen teoksia sekä espanjan ja italian kieliä. Vuonna 1639 Saint-Évremond tapasi Pierre Gassendin Pariisissa. Hänestä tuli tämän oppilas, ja hän sai tältä epikurolaisia vaikutteita.[1]
Saint-Évremond eli vuodesta 1661 maanpaossa pääosin Englannissa, seurauksena hyökkäyksestään Ranskan politiikkaa vastaan Pyreneiden rauhan (1659) aikana.[1]
Saint-Évremondin essee Sur les plaisirs (1656) on käytännössä epikurolainen tutkielma. Hän lähestyi epikurolaisuutta hyvin eri tavalla kuin Gassendi, sivuuttaen epikurolaisen atomismin, ja keskittyen moraalifilosofiaan ja inhimillisen psykologian analysointiin, johon se perustui.[2] Saint-Évremond kirjoitti ystävilleen, eikä tarkoittanut teoksiaan julkaistaviksi, vaikkakin joitakin vuodettiin julkaistaviksi jo hänen elinaikanaan. Ensimmäinen kokoelma hänen teoksistaan julkaistiin Lontoossa vuonna 1705 hänen kuolemansa jälkeen.[1]
Teoksia
- Œuvres mêlées (1643–1692)
- Les Académistes (1650)
- Sur les plaisirs (1656)
- Lettre au marquis de Créqui sur la paix des Pyrénées (1659)
- Réflexions sur les divers génies du peuple romain (1663)
- Seconde partie des œuvres meslées (1668)
- Sur la morale d’Epicure (1686?)
- Retraite de M. le duc de Longueville en Normandie
- Conversation du maréchal d’Hocquincourt avec le Père Canaye
- Sur nos comédies
- De quelques livres espagnols, italiens et français
- Réflexions sur la tragédie ancienne et moderne
- Défense de quelques pièces de Corneille
- Parallèle de M. le Prince et de M. de Turenne
- Discours sur Épicure
- Pensées sur l’honnêteté
- Considérations sur Hannibal
- Jugement sur Tacite et Salluste
- L’idée de la femme qui ne se trouve point
- Jugement sur les sciences où peut s’appliquer un honnête homme
- Dissertation sur la tragédie d’Alexandre
- Fragment d’une lettre écrite de La Haye
- De la seconde guerre punique
- De l’éloquence, tirée de Pétrone
- La matrone d’Éphèse
Teosten julkaisuja
- Les Opéra, toim. Robert Finch et Eugène Joliat, Genève, Droz, 1979
- Œuvres en prose, toim. René Ternois, Paris, Didier, 1962
- La Comédie des académistes, toim. Louis d'Espinay Ételan, Paolo Carile et al., Paris, Nizet, 1976
- Entretiens sur toutes choses, toim. David Bensoussan, Paris, Desjonquères, 1998 ISBN 2843210100
- Écrits philosophiques, toim. Jean-Pierre Jackson, Paris, Alive, 1996 ISBN 2911737016
- Réflexions sur les divers génies du peuple romain dans les divers temps de la république, Napoli, Jovene, 1982
- Conversations et autres écrits philosophiques, Paris, Aveline, 1926
- Lettres, toim. René Ternois, Paris, Didier, 1967
- Maximes et œuvres diverses, Paris, Éditions du Monde Moderne, 1900–1965
- Pensées d’Épicure précédées d'un Essai sur la morale d’Épicure Paris, Payot 1900
Lähteet
- ↑ a b c d ”Charles Marguetel de Saint-Denis, seigneur de Saint-Evremond”, Encyclopaedia Britannica 11th ed. (1911). Encyclopaedia Britannica Company, Cambridge, Englanti.
- ↑ Potts, Denys: An extract from Saint-Evremond: A Voice from Exile. Newly Discovered Letters to Madame de Gouville and the Abbé de Hautefeuille Research Monographs in French Studies. 2002. European Humanities Research Centre, University of Oxford.
