Charleston (tanssi)
Tässä artikkelissa tutkimme Charleston (tanssi):n vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Syntymisestään lähtien Charleston (tanssi) on synnyttänyt monenlaisia keskusteluja ja kiistoja jättäen jälkensä kulttuuriin, teknologiaan, politiikkaan ja muille alueille. Vuosien varrella Charleston (tanssi) on osoittanut kykynsä vaikuttaa tapaamme elää, työskennellä ja olla yhteydessä muihin. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme, kuinka Charleston (tanssi) on muokannut nykymaailmaa ja millaisia vaikutuksia sillä voi olla tulevaisuudessa.
Charleston on Yhdysvalloissa syntynyt tanssityyli. Se oli 1920-luvun suosituin seuratanssi niin, että koko vuosikymmenen amerikkalaista ja länsieurooppalaista seuraelämäkulttuuria kutsutaan usein ”charleston-aikakaudeksi”.
Tanssityyli sai nimensä pianisti James P. Johnsonin samannimisestä kappaleesta, joka taas on nimetty Etelä-Carolinassa sijaitsevan Charlestonin kaupungin mukaan. Kappale nousi suosioon sen soitua vuonna 1923 Broadway-revyyssä Runnin' Wild. Tanssin sanotaan saaneen vaikutteita Kap Verden saarten tanssityylistä.[1]
Charlestonia tanssitaan dixieland- tai ragtime-musiikin tahdissa. Musiikillisessa mielessä charleston on muunnelma muista 4/4-tahtilajissa kulkevista tanssirytmeistä, kuten foxtrotista. Charlestonille on tyypillistä synkopoiva rytmi, jossa kolmannelle tahdinosalle osuva isku on siirretty kahdeksasosan verran aiemmaksi.
Charlestonissa tanssija on vuoroin varpaillaan, vuoroin kantapää maassa ja nostaa sääriään vuorotellen ilmaan polvesta taivuttaen (ns. heittoaskel). Charlestonia voidaan tanssia yksin, pareissa tai suuremmassa ryhmässä.
Charlestonin sanotaan antaneen vaikutteita muun muassa hip hop- ja street dance-tanssityyleille.
Lähteet
- ↑ Tanssilajit: Charleston (Arkistoitu – Internet Archive). Rock'n'Roll Dance Club Comets ry. Viitattu 2.6.2014.
