Chullpa

Nykymaailmassa Chullpa:stä on tullut yhä tärkeämpi. Olipa kyseessä politiikka, teknologia, kulttuuri tai millä tahansa muulla alalla, Chullpa:stä on tullut jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Globalisaation ja yhteiskuntien yhteenliittymisen myötä Chullpa on merkittävästi vaikuttanut siihen, miten ihmiset suhtautuvat toisiinsa ja näkevät ympäröivän maailman. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Chullpa:n vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin ja analysoimme sen vaikutusta ja seurauksia nykyään.

Chullpa lähellä Titicacajärveä.

Chullpa on aimara-intiaanien Perun ja Bolivian Andien ylätasangolle altiplanolle rakentama kivinen tornihauta heimon ylhäisiä kuten päälliköitä varten. Chullpat saattoivat olla jopa 12 metriä korkeita.[1]

Pohjoiset chullpat ovat tyypillisesti kivisiä ja pyöreitä, eteläiset neliömäisiä ja tehty auringossa kuivatuista savitiilistä. Moniin chullpiin oli kaiverrettu liskoja, jotka olivat elämän symboli, koska ne pystyvät kasvattamaan uuden hännän katkaistun tilalle. Myös inkat saattoivat käyttää chullpoja hautauksiin valloitettuaan aimara-alueen.

Lähteet

  1. ↑ Christopher James Botham: The Ancient Chullpa of Peru On Verticality. Viitattu 3.6.2023.

Aiheesta muualla