Clara Arnheim
Tässä artikkelissa tutkimme Clara Arnheim:tä, aihetta, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina. Clara Arnheim on aihe, joka kattaa monenlaisia näkökohtia sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen merkitykseen populaarikulttuurissa. Tässä artikkelissa tutkimme, miten Clara Arnheim on kehittynyt ajan myötä, sekä sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Alkuperäistään nykyiseen tilaan Clara Arnheim on jättänyt merkittävän jäljen maailmaan, ja on tärkeää ymmärtää sen merkitys, jotta sen arvoa nyky-yhteiskunnassa voi ymmärtää.
Clara Arnheim (24. huhtikuuta 1865 Berliini – 28. elokuuta 1942 Theresienstadt) oli saksalainen, juutalaistaustainen taidemaalari. Hänen tuotannostaan tunnetaan parhaiten Itämeren kalastajia esittävät maalauksensa. Hänen veljensä Fritz Arnheim oli kuuluisa historioitsija.
Elämänvaiheita
Clara Arnheimin vanhemmat suhtautuivat ehdottoman kielteisesti tyttärensä aikeisiin kouluttautua taiteilijaksi. Tytär piti kuitenkin päänsä ja Arnheim opiskeli ensiksi Berliinissä Franz Skrabinan oppilaana ja myöhemmin Pariisissa Edmond Aman-Jeanin oppilaana.[1] Valmistumisensa jälkeen hän pääsi sekä Berliinin naistaiteilijoiden liiton että Saksan taiteilijaliiton jäseneksi.
Vuonna 1914 Arnheim sai kultamitalin kahdesta työstään, jotka olivat esillä Hochschule für Grafik und Buchkunstin 150-vuotisjuhlanäyttelyssä Leipzigissa.[1]
Yhdessä Henni Lehmannin kanssa Arnheim perusti 1920-luvun alussa Blaue Scheine -nimisen tapahtuman, joka järjesti taidenäyttelyitä Hiddenseelle. Myöhemmin tästä muodostui Hiddenseer Künstlerinnerverbund -niminen naistaiteilijoiden ryhmittymä, johon kuuluivat myös Elisabeth Andrae ja Käthe Loewenthal. Arnheim asettui myös asumaan Hiddenseelle.[1]
Kun kansallissosialistit tulivat Saksassa valtaan vuonna 1933, he langettivat Arnheimille kiellon harjoittaa ammattiaan hänen juutalaisuutensa vuoksi. Kukaan ei saanut tilata häneltä maalauksia eikä hänen töitään saanut esitellä näyttelyissä.[1]
1940-luvulle tultaessa sorto paheni ja Arnheimin lähes mahdotonta saada ruokasäännöstelykuponkeja. Hänen hiddenseeläiset ystävänsä salakuljettivat hänelle ruokaa. Kun Arnheim oli vierailemassa Hiddenseellä, hallitus kielsi juutalaisilta matkustamisen. Kotiin ei ollut mahdollista palata ja Arnheim eli äärimmäisessä kurjuudessa. Heinäkuussa 1942 hänet kuljetettiin Theresienstadtin keskitysleirille, missä hänet murhattiin muutama viikko myöhemmin.[1]
