Claude Berri
Nykymaailmassa Claude Berri on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja joka on kiinnittänyt laajan yhteiskunnan huomion. Claude Berri on syntyessään ollut keskustelun ja keskustelun kohteena eri alueilla, mikä on herättänyt sekä kiinnostusta että kiistaa. Ajan myötä muuttujan Claude Berri merkitys tulee yhä selvemmäksi, ja se vaikuttaa merkittävästi jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Claude Berri-ilmiötä perusteellisesti, analysoimme sen monia puolia ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.
Claude Berri (oik. Claude Berel Langmann, 1. heinäkuuta 1934 Pariisi – 12. tammikuuta 2009 Pariisi) oli ranskalainen elokuvatuottaja ja -ohjaaja, alun perin näyttelijä.
Puolalais-romanialaiseen juutalaisperheeseen Pariisissa syntynyt Berri aloitti 16-vuotiaana opinnot René Simonin draamakoulussa, muttei pienen kokonsa takia koskaan saanut merkittäviä rooleja. Armeijan jälkeen ja vaihtelevia töitä tehdessään hän sai lehtijutusta idean lyhytelokuvaan Le Poulet, joka palkittiin Oscarilla 1966. Berri perusti oman elokuvayhtiön ja alkoi kirjoittaa, tuottaa ja ohjata omaelämäkerrallisia elokuvia kuten Me kaksi (Le Vieil homme et l’enfant, 1966), Le Pistonne (1970) ja Le Cinéma de papa (1971). Sen jälkeen Berri teki kevyitä komedioita kuten vuoden 1972 Sex Shop ja vuoden 1976 Ensimmäinen kerta. Vähitellen Berri siirtyi yhä enemmän tuottajan rooliin, kuten Roman Polańskin elokuvassa Tess – viattomuuden tarina 1979.[1]
Parhaiten Berri ehkä tunnetaan vuonna 1986 valmistuneesta, monia palkintoja saaneesta kahden elokuvan kokonaisuudesta, Marcel Pagnolin romaaniin perustuvista maaseutudraamoista Jean de Florette ja Rakkauden lähde.[1]
Berri oli 12 kertaa César-palkintoehdokkaana. Berrin tuottama Tess – viattomuuden tarina oli Oscar-ehdokkaana 1979.[2]
Ohjauksia
- Me kaksi (Le Vieil homme et l’enfant, 1966)
- Sex Shop (1972)
- Ensimmäinen kerta (La Première fois, 1976)
- Elämä panoksena (À nous deux, yhdessä Claude Lelouchin kanssa 1979)
- Le Maître d’école (1981)
- Jean de Florette (1986)
- Rakkauden lähde (Manon des sources, 1986)
- Uranus (1990)
- Germinal (1993)
- Rakkaudella, Lucie Aubrac (Lucie Aubrac, 1997)
- Ensemble, c’est tout – kimpassa (Ensemble, c’est tout, 2007)
Lähteet
- ↑ a b Claude Berri – Producer and director who brilliantly applied Hollywood methods to resolutely French themes The Telegraph. 23.1.2009. Viitattu 11.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Ranskalaistuottaja Claude Berri kuollut Yle Uutiset. 12.1.2009. Viitattu 11.3.2014.
Aiheesta muualla
- Claude Berri Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Claude Berri Elonetissä.
