Cupid
Tässä artikkelissa aiomme analysoida Cupid:tä eri näkökulmista ja tutkia sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan ja sen merkitystä eri alueilla. Cupid on ollut avainrooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla sen alkuperästä vuosien mittaan tapahtuvaan kehitykseen. Monitieteisen lähestymistavan avulla käsittelemme Cupid:n eri puolia analysoimalla sen vaikutusta kulttuuriin, talouteen, politiikkaan ja teknologiaan. Lisäksi tarkastelemme Cupid:n merkitystä nykyisessä tilanteessa ja pohdimme sen roolia kestävän ja osallistavan tulevaisuuden rakentamisessa.
| Cupid | |
|---|---|
 |
|
| Löytäminen | |
| Löytäjät | Mark R. Showalter ja Jack J. Lissauer |
| Löytöaika | 25. elokuuta 2003 |
| Kiertoradan ominaisuudet | |
| Planeetta | Uranus |
| Keskietäisyys | 74 392 km |
| Eksentrisyys | 0,0013 |
| Kiertoaika | 0,618 d |
| Inklinaatio | 0,1° |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Päiväntasaajan halkaisija | 17,8 km |
| Pinta-ala | ~1 000 km2 |
| Massa | ~3,8 × 1015 kg |
| Keskitiheys | ~1,3 g/cm3 |
| Painovoima pinnalla | ~0,0031 m/s2 |
| Akselin kaltevuus | 0° |
| Albedo | 0,07 |
| Pinnan lämpötila |
alin: ? K keski: ~ 67 K ylin: ? K |
| Kaasukehän ominaisuudet | |
| Kaasunpaine | 0 kPa |
Cupid on yksi Uranuksen kuista. Se löydettiin vuonna 2003.
Mark Showalter ja Jack J. Lissauer löysivät sen 25. elokuuta 2003 Hubble-avaruusteleskoopin avulla.[1] Se nimettiin William Shakespearen näytelmän Timon Ateenalainen (Timon of Athens) henkilöhahmon mukaan.
Cupid on Uranuksen kuista pienin, arviolta halkaisijaltaan noin 18 km. Tästä ja sen tummasta pinnasta johtuen sitä ei löydetty Voyager 2:n Uranuksen ohilennon yhteydessä 1986.
Cupidin kiertorata eroaa ainoastaan 863 kilometriä Uranuksen suuremman kuun Belindan kiertoradasta.
Löydön jälkeen kuu sai väliaikaisesti nimetyksen S/2003 U 2. Sitä on myös kutsuttu nimellä Uranus XXVII.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Uranian System Planet and Satellite Names and Discoverers – International Astronomical Union (IAU). Viitattu 22.1.2020. (englanniksi)
