Nykymaailmassa DOI:stä on tullut äärimmäisen tärkeä ja merkityksellinen aihe eri elämänaloilla. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla DOI on saavuttanut suuren vaikutuksen ja herättänyt suurta kiinnostusta yleisössä. DOI:n ympärillä on lukuisia tutkimuksia, tutkimuksia ja keskusteluja, jotka osoittavat sen tärkeyden ja tarpeen ymmärtää se perusteellisesti. Tässä artikkelissa tutkimme DOI:een liittyviä eri näkökohtia analysoimalla sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja sen mahdollista kehitystä tulevaisuudessa. Lisäksi pohdimme DOI:n mahdollisia vaikutuksia ja seurauksia jokapäiväisessä elämässämme sekä eri toimialojen ja sektoreiden kehityksessä.
DOI-tunnus on vuonna 2000 käyttöön otettu asiakirjoille, kuville, videoille tai yleisesti mille tahansa digitaaliselle, fyysiselle tai abstraktille objektille annettava pysyvä tunniste.[1] Lyhenne tulee englanninkielisestä nimestä digital object identifier eli objektin digitaalinen tunnus. Objektin DOI-tunnus tarjoaa pysyvän linkin, jonka kautta joko objekti tai sen metatiedot löytyvät verkosta. DOI-tunniste toimii samaan tapaan kuin URI-tunnisteissa URN, eli se viittaa tiettyyn nimenomaiseen dokumenttiin osoitteesta riippumatta, toisin kuin URLit, jotka viittaavat tiettyyn sijaintiin. DOI-tunnisteiden jakelua säätelee International DOI Foundation (IDF). DOI-tunnisteita jakavat IDF:n valtuuttamat rekisteröintiauktoriteetit, yleensä maksua vastaan. Tunnisteita käytetään hyvin usein tiedeartikkeleiden yhteydessä.[2]
DOI-tunnisteet ovat muotoa 10.1000/182
, missä 10. on hakemistokoodi joka ilmaisee rekisteröintiauktoriteetin, 1000 julkaisijakoodi joka ilmaisee dokumentin julkaisijan, ja 182 on dokumentin koodi. Selkeyden vuoksi koodissa käytetään usein etuliitettä "doi:", esimerkiksi "doi:10.1000/182". Tunnisteet voidaan useimmiten löytää DOI-hakemistojen kautta, esimerkiksi haettaessa edellä mainittua asiakirjaa DOI:n omalta hakemistopalvelimelta, se voidaan hakea muodossa http://dx.doi.org/10.1000/182[3], mutta myös hakukoneella, esimerkiksi Googlella.[2]
DOI-järjestelmä käyttää Handle System (HDL) -järjestelmää: HDL yksistään ei riitä DOI:lle, jossa on muutakin toiminnallisuutta.[4][5]