Dagmar von Essen

Nykyään Dagmar von Essen on erittäin tärkeä ja laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Ajan myötä Dagmar von Essen on saavuttanut merkittävän merkityksen yhteiskunnan eri osa-alueilla politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään. Sen vaikutukset ovat tuntuneet sekä paikallisesti että kansainvälisesti, mikä on synnyttänyt jatkuvaa keskustelua, kiistoja ja tutkimuksia. Tässä artikkelissa tutkimme Dagmar von Essen:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta eri yhteyksissä. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Dagmar von Essen on osoittautunut erittäin tärkeäksi aiheeksi ja lupaa olla jatkossakin keskustelun ja analyysin aiheena.

Dagmar von Essen
Hilma Dagmar von Essen
Henkilötiedot
Syntynyt12. kesäkuuta 1881
Jepua
Kuollut16. elokuuta 1965 (84 vuotta)
Ammatti kotitalousopiston ja kansankorkeakoulun johtaja
Vanhemmat Otto Henrik von Essenin ja Amanda os. Krank
Sukulaiset Hellin von Essen (sisar)

Hilma Dagmar von Essen (12. kesäkuuta 1881 Jepua16. elokuuta 1965 ) oli Lotta Svärd -järjestön 1920-luvun järjestön aktiiveja ja ruotsinkielisen kansankorkeakoulun johtaja Porvoon maalaiskunnassa[1]

Dagmar von Essen oli tilanomistaja Otto Henrik von Essenin ja Amanda os. Krankin tytär. Hän työskenteli Loviisan lähellä Kuggomin kotitalousopiston johtajana, kunnes hänet nimitettiin Porvoon ruotsinkielisen kansankorkeakoulun johtajaksi.[1]

Dagmar von Essen oli sisarensa Hellin von Essenin kanssa Lottajärjestön Porvoon maalaiskunnan Lotta Svärd -yhdistyksen perustajajäseniä. Kun Dagmar von Essen valittiin toimikaudeksi 1923-1924 Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunnan puheenjohtajaksi, hän otti virkavapaata varsinaisesta työstään. Näin ollen von Essen oli Lottajärjestön ensimmäinen palkkajohtaja. Lisäksi von Essen hoiti vuoden verran Lotta Sväd -järjestön muonitusjaoston päällikkyyttä, toimi vuosina 1922-1923 ja 1929-1932 Nylands södra -lottapiirin johtokunnassa sekä Porvoon ruotsinkielisen lottaosaston puheenjohtajana vuosina 1930-1936.[1]

Dagmar von Essen kuoli 16. elokuuta 1965 84 vuoden iässä.

Lähteet

  1. a b c Maritta Pohls ja Annika Latva-Äijö: Lotta Svärd- Käytännön isänmaallisuutta, s. 28. Otava, 2009. ISBN 978-951-1-23698-6