Damokles

Damokles:n merkitys on kiistaton nyky-yhteiskunnassa. Vuosikymmenten ajan Damokles on ollut toistuva aihe keskusteluissa, tutkimuksessa ja keskusteluissa eri aloilla. Sen vaikutus vaihtelee henkilökohtaisista, sosiaalisista, poliittisista, taloudellisista ja kulttuurisista näkökohdista, ja se vaikuttaa ihmisten tapaan lähestyä jokapäiväistä elämäänsä. Damokles on ollut tutkijoiden, tiedemiesten, mielipidejohtajien ja ammattilaisten huomion kohteena, koska he ovat pyrkineet ymmärtämään sen laajuutta ja seurauksia. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Damokles:n merkitystä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.

Tämä artikkeli käsittelee kreikkalaisen tarinan hahmoa. Pikkuplaneetasta kertoo artikkeli 5335 Damocles.
Richard Westallin maalaus Damokleen miekka vuodelta 1812.

Damokles (m.kreik. Δαμοκλῆς, Dāmoklēs) on henkilö antiikin ajan kreikkalaisessa tarinassa. Hän oli Sisilian Syrakusan tyrannin Dionysios nuoremman ystävä neljännellä vuosisadalla eaa.[1]

Kertomus Damokleen miekasta

Damokles sanoi Dionysiokselle, että tämä oli todella onnekas, koska tällä oli suuri käskyvalta. Dionysios tarjoutui vaihtamaan Damokleen kanssa paikkaa päivän ajaksi, jotta tämä voisi itse koettaa tätä onnea. Illalla pidettiin juhlaillallinen, jolla Damokles nautti suuresti tullessaan kohdelluksi kuin kuningas. Vasta aterian lopulla hän katsoi ylös, ja huomasi terävän miekan roikkuvan ainoastaan yhden hevosen jouhen varassa kuninkaanistuimen yläpuolella. Damokleelta katosi ruokahalu, ja hän totesi Dionysiokselle, ettei enää halua olla onnekas.

Merkitys

Damokleen miekka on vertauskuva, joka kertoo valtaa käyttävien turvattomuudesta ja siitä, että valta voi nopeasti kadota. Puupiirroksia Damokleen miekasta alkoi esiintyä 1500- ja 1600-luvuilla eurooppalaisissa kirjoissa.

Lähteet

  • Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja. Helsingissä: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4

Viitteet

  1. ↑ Castren & Pietilä-Castren 2000, s. 116