Nykymaailmassa Dareios-vaasi on aihe, josta on tullut ajankohtainen yhteiskunnan eri alueilla. Sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään sen vaikutuksesta talouteen ja politiikkaan Dareios-vaasi:stä on tullut olennainen tekijä, joka on otettava huomioon nykyään. Vuosien varrella Dareios-vaasi on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja erilaisia näkemyksiä, jotka ovat leimanneet tapaa, jolla koemme sen ja suhtaudumme siihen. Tässä artikkelissa tutkimme Dareios-vaasi:n eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan sekä analysoimme sen merkitystä ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme.
Dareios-vaasi | |
---|---|
![]() Dareios-vaasi. |
|
Nimi | Dareios-vaasi |
Tekijä | Dareios-maalari (vaasimaalari) |
Valmistumisvuosi | n. 340–320 eaa. |
Taiteenlaji | keramiikka |
Teostyyppi | voluuttikrateeri |
Korkeus | 115 cm |
Sijainti | Napolin arkeologinen museo, Napoli, Italia |
|
Dareios-vaasi on antiikin kreikkalainen voluuttikrateeri, joka on tehty klassisen kauden lopulla noin vuonna 340–320 eaa. Sen kuvitus esittää Persian kuningas Dareiokseen liittyvää aihetta. Nykyisin vaasi on esillä Napolin arkeologisessa museossa (esine H 3253).[1]
Vaasi edustaa eteläitalialaista apulialaista keramiikkaa. Sen maalaria kutsutaan Dareios-maalariksi. Vaasi löydettiin haudasta Canosa di Puglian läheltä Etelä-Italiasta vuonna 1851.[1]
Vaasin korkeus on 115 cm.[1] Se on maalattu punakuviotekniikalla. Maalauskoristelu esittää kreikkalaista tragediaa, jonka aiheena ovat tapahtumat kuningas Dareioksen hovissa vuonna 521 eaa. Näin se esittää hyvin kreikkalaisen version siitä, miltä hovi olisi voinut näyttää. Kuvituksen keskellä on valtaistuimella istuva suurkuningas itse. Tämä on nimetty piirtokirjoituksella, minkä perusteella voidaan olla varmoja, ettei kyseessä oleva näytelmä ole Aiskhyloksen Persialaiset, sillä siinä kuninkaana on Kserkses. Muihin hahmoihin kuuluu muun muassa satraappeja, neuvonantajia ja vartijoita.[1] Eräs mielenkiintoinen yksityiskohta on abakusta käyttävä veronkerääjä tai rahastonhoitaja.[2]