De čábba niegut runiidit
Artikkelissa De čábba niegut runiidit tutkimme tähän aiheeseen liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Analysoimme kuinka De čábba niegut runiidit on vaikuttanut yhteiskuntaan ja miten se on kehittynyt ajan myötä. Lisäksi tarkastelemme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä, jotka ovat olemassa De čábba niegut runiidit:n ympärillä ja tarjoavat täydellisen ja tasapainoisen yleiskatsauksen tästä aiheesta. Koko artikkelin aikana syvennymme tiettyihin näkökohtiin, jotka auttavat ymmärtämään De čábba niegut runiidit:n tärkeyttä ja vaikutusta eri alueilla. Kriittisen ja reflektoivan lähestymistavan avulla pyrimme tarjoamaan lukijoillemme täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen De čábba niegut runiidit:stä.
| De čábba niegut runiidit Nils-Aslak Valkeapää | ||
|---|---|---|
| ||
| Studioalbumin tiedot | ||
| Julkaistu | 1976 | |
| Formaatti | LP | |
| Tyylilaji | joiku, folk | |
| Levy-yhtiö | Hi-Hat (HILP-111) Aillohaš (AILP-2) | |
| Nils-Aslak Valkeapään muut julkaisut | ||
| Vuoi Biret-Maaret, vuoi! 1974 |
De čábba niegut runiidit 1976 |
Duvva, Áilen Niga Elle ja Aillohaš 1976 |
De čábba niegut runiidit on saamelaisten Nils-Aslak Valkeapään, Åsa Blindin ja Jaakko Gaurilofin albumi vuodelta 1976.
Helsingin Sanomien Julius Heikkilä piti arvokkaana, että uusi levymerkki Hi-Hat uskalsi parin vuoden sisällä tuoda markkinoille jo toisen joikulevyn vuonna 1974 ilmestyneen albumin Duvva, Áilen Niga Elle ja Aillohaš jälkeen. Uutuusalbumin tähdeksi hän nosti kaunisäänisen Åsa Blindin, mutta kehui myös Jaakko Gauriloffia etenkin selvästä artikulaatiosta. Toisaalta Heikkilä moitti joikujen taustalle laitettuja länsimaisen populaarimusiikin aineksia, kuten twist-rytmejä. Hän valitteli myös joikutekstien suomennosten puuttumista levykansista.[1]
Kappaleet
A-puoli
- Poatsoväzzi (Boazovazzi) (Poropaimen)
- Tulvaduvvon eatnamij olmuide (Dulvaduvvon eadramii olbmuide) (Hukutettujen maiden asukkaille)
- Liftshen rijdalih hearäiguin (Livcen riidalit hearraiguin) (Jos riitelisin päättäjien kanssa)
- Moots lij nääi't (Möözz lij nääi't) (Miksi on näin)
- Te tshappa nieguh runijdih (De cabba niegut runiidit) (Nyt kauniit unet kukoistavat)
- Äkk (Isoäiti)
- Säpmelash (Sabmelas) (Saamelainen)
- Kiitsham tuodrest aanar (Kiiccam tuöddrest aanar) (Katson tunturilta Inarinjärveä)
B-puoli
- Niehku (Niekku) (Uni)
- Tsherj nakrest (Ke'rjj nakkrest) (Kirje unessa)
- Reagganan rähkisvuohta (Reagganan rakkasvuotta) (Yletön rakkaus)
- Laaulam tunje (Lääulam tu'nne) (Laulan sinulle)
- Puoh tshäppämus (Buot cabbamus) (Kaikkein kaunein)
- Nuorrvuod äig (Nuörrvuöd äi'gg) (Nuoruuden aika) tango
- Kuora pälkä (Guora balga) (Seuraa polkua)
- Vuärdäm (Vuardam) (Odotan)
Muusikot
- Åsa Blind – laulu
- Jaakko Gauriloff – laulu
- Nils-Aslak Valkeapää – laulu
- Klaus Järvinen – klarinetti, saksofoni
- Eero Lupari – kitara
- Jarkko Leivo – basso
- Teppo Hauta-aho – kontrabasso
- Upi Sorvali – rummut, lyömäsoittimet
Lähteet
- ↑ Heikkilä, Julius: Lapin lauluja levyillä. Helsingin Sanomat, 9.3.1976, s. 14. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 1.3.2021.