Deduktiivinen päättely

Nykymaailmassa Deduktiivinen päättely on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua eri alueilla. Deduktiivinen päättely:stä on tullut olennainen ja ajankohtainen aihe akateemisella alalla, työelämässä tai yhteiskunnassa yleensä. Mielipiteet tästä asiasta ovat erilaisia, ja siksi on tärkeää analysoida ja pohtia Deduktiivinen päättely:tä eri näkökulmista. Tässä artikkelissa tutkimme Deduktiivinen päättely:n eri puolia, sen vaikutuksia tänään ja mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita. Samoin perehdymme sen synnyttämiin pohdiskeluihin ja keskusteluihin, jotta voimme tarjota kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tästä aiheesta.

Deduktiivinen päättely eli validi päättely on päättelytapa, jossa tosista premisseistä seuraa välttämättä tosi johtopäätös.[1] Toisinaan deduktiivinen päättely määritellään esittämällä, että päättely etenee johtamalla yleistyksestä yksittäistapausta koskeva johtopäätös. Sana 'deduktio' tulee latinankielen sanasta deduco, joka tarkoittaa "esiin johtaa". Nimensä mukaisesti deduktiivinen päättely ei anna uutta tietoa, vaan "johtaa esiin" oletuksen, joka sisältyy annettuihin premisseihin. Tällä tarkoitetaan sitä, että deduktiivinen päättely on päättelyä tunnetuista tapauksista toisiin tunnettuihin tapauksiin.

Esimerkki 1

  1. Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia (Premissi 1)
  2. Sokrates on ihminen (Premissi 2)
  3. Sokrates on kuolevainen (Johtopäätös)

Selitys: Ensimmäisessä premisissä tehdään yleistys kaikkien ihmisten kuolevaisuudesta. Toisessa premisissä esitetään väite, että Sokrates kuuluu ihmisten luokkaan. Näistä perusteista päätellään, että Sokrates, joka on ihminen, on myös kuolevainen. Johtopäätös ei lisää tietoamme, sillä kaikki siinä esitetty tieto sisältyy jo premisseihin.

Deduktiivisessa päättelyssä tosista premisseistä ei voi koskaan seurata epätotta johtopäätöstä. Deduktiivinen päättely ja rationalismi liitetään usein yhteen. Rationalismilla tarkoitetaan tietoteoreettista näkemystä, joka pitää tiedon lähteen pätevyyden ratkaisijana järkeä, ei kokemuspohjaista havainnointia.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Korte, Tapio: Filosofian keskeistä terminologiaa Johdatus filosofiaan. Turun yliopisto. Viitattu 16.6.2009.

Aiheesta muualla